The Night's Watch - Search for the First Wulfen

The Fenrisians were my personal Civil War project for the year, started right after the Horus Heresy No Retreat VI. The army is a bit of an antithesis in a way, as I've felt many interpretations (including some of the official ones) often kind of miss the point of the legion and lean entirely on the wolf theme. I consciously left all wolf logos, icons and details out of the entire army and tried to focus on the essence of vikings/pagans/pillagers that would represent various Fenrisian cultures.

In the Civil War list I wanted to include multiple small units that would each add to the patrol's narrative but also be fun and dynamic to play. The VI are quite rapid with their run + charge which felt neat especially in the patrol scale.

The beauty of Civil War is in its scale, with mini projects like this finding a meaning as the threshold for thematic army building becomes delightfully low - also a great thing for beginner hobbyists who feel a fully painted, event-sized army is still far in the horizon.

The Grey Stalkers were a perfect unit for a hobby project as there's so many differing roles within the squad - it's fun to plan what kind of distinct characters the maul/sword/spearmen or a heavy weapon gunner would be! I approached each mini as an individual, converting the army list roles one by one to match the vision for the unit.

The Grey Stalker Huscarl was armed with a traditional Fenrisian hunting spear, the shield is just a decorative piece. Instead of the usual heraldic colours I played with forest green and purple, which was also used as an undertone in the entire army. As it was very much about experimenting I didn't have the stones to really push the effect in such a tight project timeframe, so it's very subtle - still a fun nuance especially in the basing.

A Fenrisian pillager with his sack of looted relics. I'll shoot some additional angles later to show some of the details on the models!

Pair of rotor cannons. Splendid to model and fun to play, although not that effective.

I imagined the fur details on the models being blackbear hides, once again consciously steering away from having anything wolf related on the models.

Grey Stalker Berserker with a trophy taken from a slain Fenrisian Frost Giant. I found that WHFB Dwarf bits often make better Space Wolf parts than actual Space Wolf parts, very fitting in the style of ornamentation and the bits are often a bit smaller which makes them easier to incorporate to conversions.

Fenrisian power spear and some wild charging momentum, one of my favourite Marines in the Grey Stalker unit. The black feather decorations (here hanging off the spear) are a repeating detail within the squad.

Prosperine Veteran, a survival of the grand planetary siege. The warrior possesses a couple of pillaged artifacts in the form of a master-crafted Boltgun and a Thousand Sons' ceremonial dagger. The bolter's beak ornamentation funnily adds to the bird theme of the squad.

The Envoy of Feathers is the symbolic leader of the warband. He's been carrying out a quest for the Lord of Fenris for the last three hundred years - travelling the planet's vast wilderness in search of the First Wulfen. The rest of the Grey Stalkers are his hand-picked crew, who have joined the old one on his long journey. Having used a head and a shaman drum from the old zombie kit I thought it would be funny to include as many zombie parts as possible - some parts are a bit off scale but otherwise fit the vibe. He even has some guts hanging off his belt (on the back side) for ritual purposes. Birds are very prominent in viking culture and stories and therefore were used as one of the thematic details in the patrol force.

The strange Wayfarer was a last minute addition to the patrol army — I was left with a couple of hobby hours to spare so I painted up a counter model for the Grey Stalkers. The Wayfarer's presence is to mark when the unit has the Heart of the Legion benefit, as the fellow traveller arrives to aid the Astartes with healing balms and to motivate them with cited sagas whenever the Marines stand on an objective. Fun way to add to the narrative and increase the patrol's display footprint a bit!

The Næturvár, a Fenrisian Tarantula Battery, three Frontier Idols with concealed Heavy Bolters. These are erected on the borders of settlements to keep outsiders and rival tribes away - the frightening figures are usually enough to scare off mundane threats, while the automated gunfire takes care of the rest. The slates used for these and the army basing were collected from the banks of fjords in Northern Norway, where actual viking ships might have sailed back in the days. I felt it was pretty cool little feature, adding to the army's essence!

Asaheim Attack Bike, a custom variant for long-range operations and extended patrolling. These would be used as forward scouts as well as hauling stowage, munitions and rations for the forces deployed to the wilderness. Attack Bikes felt like a cool and rather rare unit to include in the Civil War force and were my favourite unit to play. Mobile firepower and a fighting chance in a headlong charge, what's not to love! The conversion is essentially a combination of a Marine Bike and Mechanicus Kataphron Destroyer tracks. I went for a bit of a "snowmobile" look to emphasize the all-terrain capability they would have to have in the Fenrisian tactica.

Asaheim Attack Bike II, a hunting partner for the chain lancer. This warrior single-handedly drove off @fellfyre Sons of Horus Tactical Squad and only barely fell short of sweeping them out - a true patrol shock assault!

Sabre Strike Tank, the centerpiece for the patrol. Armed purely according to the rule of cool, as I liked the opportunity to mix some WWII bits in and also because I didn't want to have any energy weapons in the army's narrative theme or colour palette. It has a magnetized base for display, but was often played without it to be able to navigate our dense terrain a bit easier.

Sabre side armour. Most of the stowage is the new Rogal Dorn tank kit and Tamiya vehicle accessories with some other bits in the mix. The small runes are the Green Stuff World etched brass Dwarven runes that were used on some of the infantry models too.

On patrol.

The First Wulfen, Apex Hunter of the Wild Frontier, was the central figure for the patrol's narrative. Part of the Fenrisian folkore and The Fang's legends, the ancient being had now emerged from its exile after centuries. This was a bit of a special request from other participating players, as I played him as a Scout squad accompanied by a flock of raven minis. Basically he was the sergeant model and narratively speaking the birds of prey would follow in the Hunter's wake - kind of like wound counters for this force of nature. Everybody was onboard with the idea and it played exactly as a Scout unit would have, just a bit of a visual difference to make the concept possible. The base model was the Blade-slave Gal Vorbak for some added stature with all kinds of fantasy bits and green stuff clothing added.

So that's another project in the books - a Space Wolf patrol roster with zero wolf references. In a way it's exciting to pick a Legion you're really not that fond of and try to interpret its essence in a personally interesting way. Exploring this particular theme felt rather rewarding and it wouldn't be hard to line up a couple of reinforcing unit projects - it would just require an external incentive in the form of an event or a similar deadline!

The Coming of the Sky Warriors

The 6th Legion, Vlka Fenryka, Emperor's Executioners, Sky Warriors of Russ

Today we take a look at the growing Horus Heresy collection of Antti Halonen, who's been a Fight Club combatant and Space Wolf fan for years. The army in question is actually Antti's third Space Wolves -themed contingent, where the two previous ones (including this inspiring ensemble) have been created for 40K universe. We feel that Antti's subtle conversions and weathering work have really given the Sons of Russ the feral mood they deserve.

Antti Halosen Space Wolf -armeija, Fenriksen neljäs Great Company, tunnetaan myös nimellä The Blood-worm's Masters. Komppania on erikoistunut aggressiivisiin lähitaisteluihin ja CQC-sodankäyntiin, joka näkyy myös armeijan mekanisoiduissa yksikkövalinnoissa. Tulevaisuudessa kokoelman jatkeeksi on tarkoitus hankkia isoja aseita tukemaan muun osaston ajoneuvojohtoista rynnäkköä.

Space Wolfien käytännönläheisyys näkyy muun muassa figujen blingin määrässä, mikä on jätetty tarkoituksella minimiin. Antti on pyrkinyt pitämään armeijan tyylin ja visuaalisen ilmeen realistisen brutaalina nyky-40K:n sarjakuvamaisuuden sijaan. Armeijan sankarit on myös nimetty samaan tyyliin kuin joukon 40K-veljet, mutta koska Heresy-aikaan ei oltu niin taikauskoisia, on kalusto jätetty nimeämättä.

Tuoreemmat ja vielä hiukan feralit Fenriksen kasvatit Antin armeijassa käyttävät uusinta MKIV-panssaria, mutta niitä on muokattu yksittäisten sotureiden toimesta vastaamaan kunkin omaa taistelutyyliä. Jättämällä osan haarniskasta tukikohtaan pääsee myös keulimaan taistelutovereille omalla urheudellaan.

Antin Rhinoissa on third party -valmistajan Dozer Bladet. Pääaseeksi on valikoitunut aina hyödyllinen Multi-Melta.

Weathering-panostukset ja kontrastivärien käyttö tekevät ajoneuvoille yhtä paljon kuin jalkaväellekin.

Komppaniaa johtaa Jarl Hvarl Rjodbrandr "Red-Blade", joka tunnetaan myös lisänimellä "The Headsman of Koltok", johtuen Hvarlin ylläpitämästä tavasta kerätä merkittävien vihollisten kalloja ja kertoa niiden keräämisestä saagoissa. Armeijasta löytyykin kalloja voitonmerkkeinä sieltä täältä. Kohta, kun itse Russ liittyy mukaan armeijaan, alkaa Primarkkien kallojen metsästys toden teolla. Curzen kallo onkin jo kerran niitetty veteraaniryhmän bolterien toimesta.

Tartaros Terminatorit muodostavat Red-Bladen henkivartiokaartin.

Varsinaisina rynnäkköjoukkoina käytetään tietysti Cataphractii Terminator -veteraaneja. Ryhmänjohtaja on luonnollisesti konvertoitu asiallisen sankarilliseksi.

Voraxit valikoituivat armeijaan Antin pitkäaikaisina suosikkifiguina ja Hunter-Killer robotit sopivatkin täydellisesti Avaruussusien riveihin. Niiden mukana kulkee yleensä Iron Priest Tyr Jarnsmdir "Iron-Smith", joka on tehty Tech-Priest Enginseer -figusta.

Jarngrimr Ulfbitr "Wolf's Bite" ja Forni Jotunnban "Giant's Bane" on molemmat tehty muovisista Contemptor Dreadnoughteista ja kaikki niiden aseet on magnetisoitu, jopa nyrkit ja niiden sisällä olevat tuliaseet.

Myös Land Raideriin on askarreltu Dozer Blade, tällä kertaa Leman Russ -kitin osista. 

Venerable Dreadnoughtin kilvestä saa coolin yksityiskohdan susilantsariin.

Toinen armeijan Land Raidereista on mahdollista muuttaa Phobos-mallista joko Protokseksi tai Achilles-variantiksi.

Modulaarinen Land Raider purettuna - osat on tietysti magnetisoitu.

Yksi armeijan hengellisistä johtajista, Speaker of the Dead Ofridr Valdyr "War Wolf", on tehty Deathwatch: Overkillin Chaplain Cassiuksesta.

Kokeneemmat ja maltillisemmat Slayer-ryhmät suosivat Antin armeijassa MKIII-panssaria sen lisäpanssaroinnin takia. They know better! Support-ryhmien käytössä taas on MKIV sen parempien sensoreiden takia, ja nämä ryhmät koostuvatkin usein Maan kasvateista ja "rauhallisemmista" fenrisialaisista. Antin veteran power armor -ryhmät on merkitty punaisella faceplatella ja polvisuojuksella - väri kertoo ryhmän olevan "bloodied in combat". 

Tehokkaat bitswapit tekevät figuista paljon "calthimarineita" tunnelmallisempia.

Antilla on takanaan jo lukuisia taisteluita niin toverillisissa one off -matseissa kuin War Head -turnauksissakin.

Space Wolf -kokonaisuus on voittanut myös Fight Club -turnauksemme Paras Armeija -palkinnon.

Keisarin teloituskomppania valmiina uuteen rynnäkköön. For the Allfather!

Curse of the Wulfen

Ennen alkukesän reissuja sovimme uuden frendimme Mikaelin kanssa haasteottelun, joka pelattaisiin palattuamme lomamatkoiltamme Hong Kongista ja Espanjasta. Kaupunkisamoilun ja auringonoton jälkeen oli hauskaa palata ruotuun ja valmistella uusia joukkoja peliä varten; suunnitelmat olivat mielen päällä koko reissun ja uusien sekä keskeneräisten projektien pariin oli mukavaa kotiutua. Kumpikaan ei kyllä ihan päässyt tavoitteeseensa ennen haastematsia, kun Wulfen-figujen loputtomat yksityiskohdat yllättivätkin perfektionistimaalaajan ja koska Olli halusikin mun Kroot Avatar -konversion oman siveltimensä alle. Taistelu pelattiin lopulta kuitenkin noin 1850 pisteen joukoilla perusskenaariolla Dawn of War, Cleanse and Control, Crusade, Kill Points ja Secondary Missions.

Mikael on vastikään aloittanut pelaamisen, joten matsi oli hyvää harjoitusta ja omien yksiköiden ja niiden lukuisten erikoissääntöjen opettelua. Space Wolffit on vielä erityisen kinkkinen armeija, kun niiden yksikkö- ja detachment-repertuaari on jaettu kolmeen eri kirjaan ja yksiköiden välillä jakautuvia synergioita on paljon. Mulle peli taas oli tarpeellista sääntökertausta ja valmistautumista Turku Fanaticin turnaussotiin, sillä oon viime aikoina keskittynyt lähinnä maalaukseen ja pelikunto on rapistunut aika tavalla. 40K:n säännöt kyllä ottaa haltuun aika nopeasti jos vain pelaa aktiivisesti, mutta etenkin pidempään harrastaneilla alkavat editionit sekoittua toisiinsa jo lyhyenkin breikin jälkeen ja "tuntumaa" on haettava muutaman pelin ajan uudestaan. Toki on hyödyllistä myös seurata muiden pelejä ja metailua esimerkiksi foorumeilla, jotta pysyy kärryillä uusista julkaisuista ja metan muutoksista. Näin siis kompetiitiivisesti ajatellen!

Mikaelin vuoden mittaan valmistuneeseen armeijaan kuului Rune Priest Jump Packilla, Wolf Priest Bikella, viisi hurjaa Wulfenia, viisi Skyclawia Power Fistilla, seitsemän Wolf Guard Terminatorin yksikkö, kolme Thunderwolfia kilvellä ja vasaralla, viisi Wolf Scoutia Snipereilla, kuusi Long Fangia neljällä Missile Launcherilla ja Lascannonilla, Lone Wolf Combi-Meltalla, Venerable Dreadnought Great Axella ja Blizzard Shieldilla, lauma Fenrisian Wolfeja, viisi Wolf Guardia Combi-Meltoin sekä Warlordinaan aina luotettava ja uskollinen Arjac Rockfist.

Kuvankauniit, klassiseen susiväriteemaan toteutetut figut ovat osa Mikaelin valtavaa Space Wolves -armeijaa, jonka kaikki maalatut napit pääsivät tässä matsissa kentälle. Joukkoja ja kalustoa on kuitenkin vielä sadoiksi maalaustunneiksi ja Great Company kasvaa varmasti vuoden aikana aika tavalla.

Arjac Rockfist toimisi tällä kertaa armeijan komentajana, Rune Priestin keskittyessä paimentamaan Thunderwolf-veteraaneja.

Myös Lone Wolf oli teroittanut veitsensä valmiiksi muukalaismetsälle.

Surefoot Kabalin riveissä taisteli tällä kertaa koko joukko mekanisoituja Krooteja, jotka toimivat tälläkin kertaa Dark Eldarien ja Craftworld Eldar -liittolaisten säännöillä. Yksikköteknisesti tämä tarkoitti Archonia, Haemonculusta ja Skyrunner Farseeria, neljää viiden ryhmää Kabalite Warrioreita Blastereilla, kolmea Windrideria ja kuutta Reaver Jetbikea, Talos Warbeastia, Beast Packia Beastmasterilla, viidellä Khymeralla ja kuudella Clawed Fiendilla, kolmea Grotesqueta ja kuutta Swooping Hawkia. Ajoneuvojen lähtöruuduissa suihkumoottoreitaan virittelivät viisi Venomia ja kaksi Raideria.

Krebain Surefoot oli valmis johtamaan muukalaisarmeijansa sotaan varomattomia Astartes-joukkoja vastaan. Haemonculuksella oli monia käyttökelpoisia (ja -kelvottomia) vinkkejä avaruussusien kesyttämistä varten.

Farseerin voimiksi osuivat tällä kertaa Psychic Shriek, Domination, Terrify ja Hallucination, kun taas Rune Priest valmistautui taisteluun Living Lightningilla, Fury of the Wolf Spiritsilla ja Murderous Hurricanella. Arjac Rockfist heitti Warlord Traitiksi re-rollit woundeihin haasteissa, kun taas Archonille siunautui Infiltraitti.

Knarlos Warbeast odotti jo nälkäisenä taistelukosketusta.

Taistelu käytiin keisarillisella esikaupunkialueella, jonka katukuvaan oli myös istutettu pieniä puistoja. Tärkeimpänä maamerkkinä oli näyttävä keisarillinen katedraali, jonka toinen puoli oli romahtanut tykistöiskussa kauan sitten.

Muukalaisten petolauma ja muut iskujoukot asettuivat raunioiden suojaan omalle kenttäpuoliskolleen. Koirat oli jo päästetty irti, mutta ne odottivat vielä kuuliaisesti isäntiensä merkkiä hyökätä.

Venom-liitovaunut ottivat Thunderwolfit ja kevyesti haarniskoidut Wulfenit tähtäimiinsä jo aikaisessa vaiheessa. Avaruussusien iskujoukot olisi hyvä pysäyttää matkalta, sillä Beast Packista ei ehkä olisi vastusta sekä Thunderwolfeille että raivokkaille, kirouksen riivaamille ihmissusille.

Toisaalla Wolf Priest ohjasi ajokkinsa Fenrisian Wolf -lauman keskuuteen. Sotapappi johtaisi eläimet taisteluun Wulfenien oikealla sivustalla, kun taas Thunderwolfit nauttisivat näiden tarjoamasta innoituksesta ihmissusien vasemmalla puolella.

Great Knarloc oli yksi Krootien soluttautujista ja se hiipi metsikön lävitse kohti Long Fangeja ja niitä suojaavaa Skyclaw Packia.

Taistelu alkoi ja Krootien iskujoukot hakivat parempia asemia. Erityisesti Swooping Hawkit tekivät pitkän poikittaisliikkeen päästäkseen lähemmäs Venerable Dreadnoughtia, joka olikin asettunut sivuun Space Wolfien päätaistelulinjasta.

Jalan etenevä talsija lähti taittamaan matkaa kentän ylitse, huutaen kovaäänisistään solvauksia petollisille alieneille.

Archonin oma Grotesque-ryhmä mukanaan Haemonculus kiihdytti Aethersailien boostaamana Raiderinsa ihan vihollisen takalinjoihin uhkaamaan raunioissa aseitaan lataavia Long Fangeja. Vikkelästi edennyt Talos-Knarloc pitäisi huolen Skyclaweista ja pippuroi yhden taistelijoista Splinter Cannonillaan.

Muut tämän Kroot-laidan taistelujoukot keskittivät tulituksensa Wolf Guardiin, jotta Avaruussusilla olisi näyttää vähemmän panssarintorjunta-aseita Archonin vihollislinjoihin lentäneelle Raiderille. Tulituksesta jäi henkiin yksi Wolf Guard, joka näki parhaaksi vetäytyä pois tulen alta lähelle taistelukentän reunaa.

Skyclawit valmistautuivat rynnäköimään Talosin kimppuun ja pyrkivät pehmittämään kohdettaan Meltagunilla, pistooleilla ja Krak-kranaatilla. Samalla Long Fangit ampuivat neljä rakettia ja voimakkaan Lascannon-laukauksen, mutta onnistuivat vain viemään parhaansa mukaan väistelleestä Raiderista Hull pointin ja aiheuttamaan siihen Crew Shaken -tuloksen.

Rune Priest vilkaisi viimeisen kerran ennen rynnäkköä linjojensa taa kantaen huolta vasemmasta nurkasta, jossa Long Fangit joutuisivat pian käsirysyyn Krootien päällystön kanssa. Fangin veteraani tiesi kuitenkin, että iskujoukkojen olisi pakko rynnätä Krootien pääjoukkojen kimppuun, etteivät näiden myrkkykonekiväärit tikkaisi koko fenrisilaisarmeijaa neulatyynyksi.

Mikaelin aggressiivisessa ohjauksessa Thunderwolfit ottivat Wulfenien liikebonusten vahvistamana pitkän loikan keskustaan ja charge-etäisyydelle etumaastoon työntyneistä Venomeista. Näitä seuraisivat pian Fenrisian Wolfit ja itse iskujoukot raivon valtaan saaneet ihmissudet. Rune Priest osoitti tehokkuutensa tappamalla alkajaisiksi pari Swooping Hawkia psyykkisillä voimillaan ja räjäyttämällä sitten yhden Venomeista tarkkaan tähdätyllä plasmapistoolin laukauksella! Samalla Space Wolfit saivat First Blood -pisteen.

Muutama susi kaatui Venom-tulitukseen ennen kuin nämä pääsivät raunioiden suojaan.

Fenrisian Wolfit onnistuivat chargensa Swooping Hawkeihin ja kävivät pureksimassa liihottajista Blood and Guts -korttipisteen. Wolf Priestin myöntämät re-rollit ja Wulfenien susiliittolaisilleen antamat Hammer of Wrath -hyökkäykset olivat liikaa Krootien eliittijoukoille.

Skyclawit iskeytyivät xenojen sotahirviön kimppuun ja iskivät siihen yhden haavan Power Fistillaan.

Krootit kävivät vastatoimiin. Archon johti joukkonsa tärähtäneestä Raiderista kohti Long Fangeja ja näiden kyyti kiihdytti kaappaamaan objektiivin keskustasta. Muukalaisten rynnäkkö loppui kuitenkin lyhyeen, kun nämä heittivät tuplaykköset chargeen, eivätkä saavuttaneetkaan Space Wolfien tulitukijoukkoja. Pitkähampaisten sinkomiesten overwatch kuitenkin upotti pari haavaa etummaiseen Krootesque-mutanttiin.

Toisaalla Reaver Jetbiket kuitenkin pääsivät perille, hävittivät säälimättä Fenrisian Wolfit ja niitä johtanut Wolf Priest jäi yksin. Space Wolf -johtaja osoittautui kuitenkin kovaksi palaksi, kun tämä murskasi kaksi kroottipyörää raunioiden seinää vasten sinihehkuisella sotavaltikallaan. Kaukaisessa nurkassa Knarlocin onnistui ajaa Skyclawit tiehensä liiskattuaan yhden sotureista alleen.

Lisää verenvuodatusta nähtiin keskellä, kun Beast Pack iskeytyi Farseerin johtamana Thunderwolfeihin. Farseer oli koettanut ensin nujertaa Astartes-soturien taistelutahdon psyykkisin voimin, mutta Thunderwolfit olivat onnistuneet Terrify-testinsä ja Rune Priestin onnistui kumota vaarallinen Psychic Shriek. Sama periksiantamattomuus jatkui taistelussa, sillä Krootien onnistui aiheuttaa ukkossusiin vain hajahaavoja suurimman osan Khymeroista kaatuessa Rending- ja Thunder Hammer -lyönteihin.

Vetäytymisestään toenneet Skyclawit loikkasivat nyt lähtökuoppiinsa jääneen Kroot-komentoryhmän viereen, aikeenaan ostaa hengellään Long Fangeille lisäaikaa tuhota raskaine aseineen tärkeitä viholliskohteita.

Samalla taistelukentälle ilmestyi kirkkaan valonvälähdyksen saattelemana Space Wolfien omia eliittijoukkoja! Arjac Rockfist johti Wolf Guard Terminatorien teleport-operaatiota, jonka oli määrä murskata susirintamaa terrorisoiva Knarloc.

Taistelun keskustassa Wulfenit ryntäsivät auttamaan veljiään taistelussa Beast Packia vastaan. Krootien eläintarha alkoi jäädä alakynteen, mutta sen rippeet onnistuivat kaatamaan pari ennestään haavoittunutta Thunderwolfia. Lähettyvillä Wolf Priestin onnistui voittaa taistelu Reavereita vastaan ja kauhistuneet muukalaiset ajoivat tiehensä. Sotapappi kätkeytyi raunioon vetämään henkeä ja odottamaan uutta tilaisuutta iskeä.

Koko taistelun ajan Krootit olivat pyrkineet hyödyntämään vahvuuksiaan ja erityisesti suorittamaan maksimimäärän aluehallintaobjektiiveja hyvän liikkuvuutensa ja objective secured -yksiköidensä turvin. Nyt olisi kuitenkin aika alkaa tappaakin niitä vihollisia, jotta jäljelle jäisi vielä joku krootti kertomaan hyvästä korttimenestyksestä jälkipolville.

Takanurkan objektiiville samoili samassa outflankista Kabalite Krooteja, jotka yhteistyössä Venomien tulituen kanssa valtasivat nurkkakohteen tarkkuuskiväärein varustetuilta Wolf Scouteilta ja näitä suojanneelta Lone Wolfilta.

Windrider Biket saivat hyvän liikkeensä ansiosta tähtäimeensä Wolf Priestin ja näiden matkaanlähettämät laukaukset veivät hengen Space Wolf -pastorilta. Samoin Venerable Dreadnought oli jo päässyt vaarallisen lähelle ja Krootien jäntevät ja valppaat jalkaväkijoukot vastasivat haasteeseen...

Haemonculuksen kehittämä blaster oli liikaa Space Wolfien Dreadnought-vanhukselle ja tämä räjähti suuressa tulipallossa yhteen tarkkaan tähdättyyn laukaukseen suuresta Blizzard Shieldistään huolimatta. Myös kentän toisella laidalla Krootien jalkaväen aseet pitivät raskasta panssaria pilkkanaan suurimman osan kentälle teleportanneista Wolf Guard Terminatoreista kaatuessa kolmen muukalaisryhmän yhteistulitukseen.

Archon ja Grotesquet eivät antaneet Skyclawien hidastaa etenemistään yhtään pidempään kuin oli pakko ja urheasti taistelleet Space Wolfit kaatuivat pian, vieden kuitenkin yhden Grotesqueista mukanaan.

Keskustassa Wulfenien ja Thunderwolfien yhteistyö kuitenkin niitti maahan koko petolauman johtajineen. Lopuksi Thunder Hammer löi myös liikennemerkin päälle paennen Skyrunner Farseerin muusiksi asfaltin pintaan.

Rune Priest liittyi nyt johtamaan Wulfeneita ja johti ihmishukat kohti kauemmas lipuvia Venomeita. Papin plasmapistooli vei yhden hull pointin toisesta, mutta tämän charge ei ihan kantanut lyömään kiituria ilmasta. Wulfenit sen sijaan jatkoivat omille teilleen ja kävivät repimässä yhden Kroot-ajoneuvon tonttiin paljain käsin.

Nurkan rauniotaistelussa Raiderit yrittivät Dark Lance -ballistoinensa tukea komentoryhmänsä rynnäkköä parhaansa mukaan. Viimeinen Wolf Guard oli jo kaatunut nuolenheittimen ammukseen käytettyään Combi-meltansa yhteen Krootesqueista.

Muukalaisia tuntui nyt tulevan joka kolosta ja näiden tulitus oli liikaa taistelun väsyttämille susille. Wulfenit kaatuivat overwatch-tulitukseen juuri, ennen kuin ehtivät lähettämään Kabalite Warriorit manan maille Russin ja Keisarin nimeen.

Arjac johti selkeä tavoite mielessään Terminator-vartiostonsa lähitaisteluun Knarlocin kanssa. Ukkosvasara alkoi heilua.

Äkkiä tilanne oli kääntynyt Space Wolfien last standiksi katedraalin raunioissa. Venomit ja jetbike-iskujoukot parveilivat lähemmäksi valtaamaan objektiiveja ja hakemaan tulisektoreita raunioiden lomitse.

Vaikka Space Wolfien warlord menettikin lähitaistelussa Krootien hirviötä vastaan koko henkivartiokaartinsa, murskasi tämä lopulta Knarlocin kallon väsymättömällä Thunder hammer -moukaroinnillaan. Peto oli kaatunut!

Vähintään yhtä urhea oli kuitenkin Long Fang -ryhmä, joka piti puolensa käsikähmässä Archonia, Haemonculusta ja Grotesqueita vastaan ja onnistui yli odotusten jopa tappamaan loput mutanttikolossit sekä haavoittamaan molempia Kroot-upseereita! Todellisia Keisarin esitaistelijoita!

Päivä oli kuitenkin muukalaisten, sillä myrskyisä Splinter Cannon -tulitus kaatoi Arjacin ja Long Fangien viimeinen raketinheitinmies jäi seitsemännen vuoron lopuksi keisarillisten joukkojen ainoaksi selviytyjäksi. Muukalaisolennot olivat lopulta voittaneet taistelun 17-3, mutta tunsivat kyllä nahoissaan sankarillisten Space Wolf -soturien aiheuttamat tappiot ja kalustomenetykset. Nyt Surefoot Kabalin olisi vetäydyttävä huoltamaan joukkojaan ja nuolemaan haavojaan. Kaupunkialue olisi kuitenkin toistaiseksi xeno-joukkojen hallussa ja näillä olisi tyrmässään ihka aito Long Fang -panttivanki!

Kiitokset Mikaelille hauskasta matsista, johon hienosti maalatut armeijat toi taas erityistä kipinää. Sovitaan pian uusi taistelu ja koetetaan saada loputkin keskeneräiset vahvistukset väreihin!