Make it rain

Aika rikkoa radiohiljaisuus! Viime viikot on olleet blogin puolella aika rauhallisia, mutta figutouhuja on ollut riittämiin. Iso osa effortista on mennyt Space Sharks -armeijan uuden osaston ja liittolaisten rakenteluun valmistauduttaessa Turku Fanaticiin, joka sodittiin viime viikonloppuna. Tiimiturnauksena pelattuun viisikierroksiseen tapahtumaan valmistui ajoissa sotajoukko, joka oli pelityyliltään ja hahmoiltaan hyvinkin erilainen kuin alkuperäinen Ropeconissa nähty Sharkien 'Task Force Megalodon'. Kokoelma kasvaa!

Space Sharks -joukkojen väsääminen oli tärkeä projekti keväälle, sillä musta alkoi tuntua, että muuten tulisi vain pelattua Necroneita koko vuosi. Cronslaught-rushaamisen hiominen oli loppu- ja alkuvuoden juttu ja nyt Zahndrekh-johtoiset Necronit lähtevät pian myös Adepticoniin Chicagoon. Vaikka mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, pelaan ruosteista konearmeijaa luultavasti vielä loppukesän European Team Championshipeissakin, joten freesi boogie rennommassa Tiimi-Fanaticissa oli hyvä breikki sekä pelailu-, että hobbymielessä. Oli hauska palata vanhemman armeijan pariin kovalla innolla ja asenteella sekä tietty saada uusi osasto lopulta valmiiksi!

Pelasin Turussa allaolevaa listaa, johon tuli parikymmentä figua vanhasta armeijasta. Loput rakennettiin alkuvuoden mittaan deadlinen lähestyessä ja maalattiin viimeisinä iltoina valmiiksi. Lista aloitti elämänsä Grey Knight -liittolaisten kanssa ja ehdin maalata kokoonpanoon myös Dreadknightin, mutta tulin siihen tulokseen, että lista toimisi paremmin Tau-liittolaisin. Mulla ei ollut aikomustakaan käyttää armeijassa tavallisia Tau-figuja, vaan halusin niiden sopivan Sharkien tyyliin ja keisarilliseen teemaan. Adeptus Mechanicus -osista ja Avaruushaiden uusista maavoimista tarkemmin loppuviikosta!

Space Sharks Strike Formation

Carcharodons Codicier Tiburo Acanthias (Tigurius) 165
- Stave of Nemo
- Psychic Pylon

8 Carcharodon Veterans, Squad Cetorinos (Sternguard) 266
- 8 Plasma chargers (Combi-Plasma Guns)
Drop Pod with Locator Beacon 45

5 Carcharodon Scouts, Squad Avalanche 55
- Bolt pistols & Close Combat Weapons

5 Carcharodon Scouts, Squad Hurricane 55
- Bolt pistols & Close Combat Weapons

5 Carcharodon Threshers (Devastator Centurions) 450
- 2 Grav-Cannons with Grav-Amps
- 2 Lascannons and Missile Launchers
- Sergeant Couture with Lascannon, Missile Launcher and Omniscope

Chapter Fire Raptor Gunship "Megalodon" 225
- Twin-linked Avenger Bolt Cannon
- Quad Heavy Bolters, 4 Stormstrike Missiles
- Extra Armour

Chapter Stormraven Gunship "Poseidon" 230
- Twin-linked Assault Cannon
- Twin-linked Multi-Melta
- Hurricane Bolters, Stormstrike Missiles

Adeptus Mechanicus Expeditionary Force

Force-Commander Gavon Demers (Ordo Xenos Inquisitor) 55
- Psyk-out Grenades
- Psychotroke Grenades
- The Liber Heresius

Magos Explorator Maximilian (Tau Commander) 165
- Command & Control Node
- Multi-spectrum Sensor Suite
- Iridium Armour
- Engram Neurochip
- Vectored Retro-thrusters

19 Adeptus Mechanicus Hiveside Militia (Kroot Carnivores + Kroot Hound) 138
- Sniper Rounds
- MPU5 (Mobile Pioneer Unit)

Kirjoittelen varmaan myöhemmin vielä fiiliksiä Fanaticista ja kompaktit raportit peleistä, mutta ajattelin nyt esitellä turnaukseen valmistuneet koneet! Mun ja Juhan yhteisprojektina on ollut laittaa kasaan pari Forge Worldin makeaa Astartes-lentsikkaa, eli Fire Raptor -hävittäjä ja Storm Eagle -kuljetuskone. Fanatic oli hyvä deadline, sillä siellä Forgen sääntöjä sai myös käyttää.

Juha kokosi Forgelta tilatun Storm Eaglen viime vuonna ja summasi, että mallin rakentaminen ei ollut mikään puistokävely. Kun ostin Saksan Spiel-messuilta Fire Raptorin Forgen standilta ajattelin, ettei se nyt niin paha voi olla... Aikamoinen hampaidenkiristely siitä kuitenkin tuli! Hartsiosat on hienoja ja design loistavaa, mutta osat eivät vain oikein mene yhteen ilman kääntelyä ja vääntelyä ja kokoamisohjeetkin ovat oikeastaan vain sisällysluettelo. Kuumailmapuhaltimella pystyi kuitenkin lämmittämään osia niin, että ne sai taivuteltua varovasti suoriksi ja lopulta koneet saatiin GF9 Super Gluen ja Rapid Curen avulla kasaan!

Fire Raptorissa on sairaan siistit itsenäiset kylkitykit vähän kuin moderneissa pommikoneissa. Pallomaiset tykkitornit kääntyvät figun sivuilla ja niissä on luukun takana oma Mariiniampuja kussakin.

Valittavana oli Quad Heavy bolterit ja Twin Autocannonit, tällä kertaa päädyin isompaan määrään laukauksia.

Ampuja paikallaan suolaamassa maakohteita. Näissä on niin hyvä fiilis ja koneen Strafing Run -erikoissääntö tekee vielä oikeutta figun meiningille.

Lopulta parivaljakko oli testilentokondiksessa! Kokeilin Fire Raptoriin haimaista evää Space Sharks -teemaan viitaten, mutta jätin sen kuitenkin lopulta pois. Ajatus olisi, että koneet maalattaisiin melko geneeriseen "laivastonharmaaseen" teemaan, jotta lentsikoita voisi käyttää osana sekä mun Carcharodoneja, että Juhan Imperial Guardia. Maalipinnan toteutimme yhteistyönä kummankin koottua ensiksi toisen koneista.

Ennen mustaa pohjamaalia ohjaamoiden ikkunat peitettiin teipillä.

Perusvärin toteutin kynäruiskulla käyttäen Vallejon Model Air -sarjan keskiharmaata. Ajatus oli pitää musta pohjaväri näkyvissä ja enemmänkin sävyttää kone harmaaksi, jotta malliin jäi varjoja ja maalipinnasta tuli elävämmän oloinen.

Heti perään lisättiin kontrastia vaaleammalla harmaalla tähdäten korkeampiin kohtiin, siivekkeisiin ja kulmiin.

Kun harmaat panssaripinnat olivat kuosissa, istuimme alas siveltimien kanssa ja maalasimme kaikki metalliosat Leadbelcherilla. Ne washattiin sitten mustalla ja ruskealla.

Figu drybrushattiin kevyesti lähes valkoisella, jotta metallirunkoon tulisi säänpieksemää tekstuuria. Kulmakohtiin kohdistunut kuivaharjaus toimi myös ylimääräisenä korostuksena.

Juhan weatherointitekniikka on omaa laatuaan ja annoin mestarin näyttää mallia. Ennen näkyvämpien vaurioiden, chippingin ja naarmujen tekemistä Juha tuputteli vaaleampia harmaita alueita sinne tänne pohjakohdiksi. Välisävy lisää taisteluvaurioiden kontrastia ja tekee myös fiiliksen, että maalipinta hilseilee vahinkojen ympäriltä ja paljastaa metallin (tai tässä tapauksessa varmaan jonkin scifistisen keramiittiseoksen) pohjavärin. Tämän jälkeen Juha vei koneet yksityiskohtapajaan ja maalasi ohjukset, valot, korostuksia aseisiin, moottorien lämpöjälkiä ja ohjaamot kuljettajineen.

Kun sain koneet takaisin, jatkoin vaurioiden ja yksityiskohtien parissa. Lisäsin ruiskulla tummia polttojälkiä moottorien, säleikköjen ja nokan ympärille, vedin koneiden pintaan miljoona naarmua mustalla, ruskealla, vaaleanharmaalla sekä lyijykynällä ja washailin ruostetta ja öljyvalumia korostettujen niittien ympärille. Fire Raptorin siipeen tuli myös pikku pin-up maalaus, Storm Eagleen taas lisäsin vielä myöhemmin "Jaws"-lempinimen.

Koneet näyttivät lopulta olevan asiallisen karussa kondiksessa, mikä oli tavoitteenakin. Juhalla oli työstämisessä siisti visio ja paljon makeita, realistisia ideoita, kuten koneiden nokkapaneelien maalaaminen mustaksi kuljettajaa häikäisevien heijastusten eliminoimiseksi ja polttoaineen karkailu rungon päällä olevista bensatankeista. Ohjusheittimet maalasin keltaiseksi, sillä se tuntui sotilaallisemmalta väriltä kuin punainen ja keltaista on käytetty myös muussa haiarmeijassa yksityiskohtavärinä. Kun kaikki tuntui olevan valmista, tomutin koneen hiekkaisella weathering powderilla ja harjasin suurimman osan pois niin, että pölyä jäi vain panssarilevyjen väliin ja muihin pieniin rakosiin. Koska puuterointi tasoittaa aina värejä ja vähentää kontrastia, washasin vielä kertaalleen paneelit, ritilät ja varjosopukat mustalla lakattuani koneen ensin Army Painterin Anti-shine lakalla.

Koneet on hartsiosien ansiosta niin raskaita, että vähän hirvitti laittaa niitä tavallisille lentsikkabaseille, mutta halusin kuitenkin pystyä käyttämään niitä sääntöjen mukaan turnauksissa ja muissa peleissä. Kasasin ensiksi aika lohkareiset alustat finnfoamista, korkkilevyistä ja hiekasta, mutta pohjamaalattuani ne lopputulos ei näyttänyt hyvältä ja sahasin suurimman osan kivikosta tasaisemmaksi vuoristomaastoksi.

Isojen lohkareiden juuret muodostivat sitten pientä kivikkoa ja makeita pikku kumpareita, joiden väliin oli hauska asetella pilkistelevää aluskasvillisuutta. Alustoista tuli muuhun haiarmeijaan nähden vähän turhankin pirtsakat vihreiden kasvien ansiosta, mutten antanut sen häiritä. Oikeassakin maastossa on kai vähän erilaisia kasveja. Ruskeat tuftit ovat Army Painterilta, static grass Gale Force Ninelta ja vihreä "sammal" Woodland Scenicsiltä. Ja hiekka Lohjalta!

Lopulta koneet pääsivät siivilleen ja oitis turnauspelien tunnelmaan.

Koneet olivat turnauksessa tosi hyviä ja toimivat osana listaa niin hyvin kuin olin toivonutkin. Fire Raptor antoi järisyttävää ilmatukea kaikissa peleissä taistellen menestyksekkäästi sekä vihollisen maa- että ilmavoimia vastaan ja tavallisen Stormravenin säännöillä tällä kertaa käyttämäni Storm Eagle toi mukaan mobiilia kuljetuskapasiteettia ja tarpeellista troopienpoistotehoa.

Fire Raptorin callsign oli tällä kertaa ihan alkuperäisen haiarmeijasuunnitelman mukaisesti Megalodon, tämän koneen taas samaa teemaa jatkaen Poseidon. Tässä kuvassa näkyvät myös yksikkönumerot ja fiilistelygraffiti.

Myös Fire Raptorin kattoluukussa näkyy haalistunut ryhmätunnus.

Tästä kuvasta voi bongata aavikon koneen panssaripinnalle pöllyttämää, weathering powdereilla toteutettua hiekkapölyä.

Itse tsiikailin koneita turnauksessa yleensä tästä vinkkelistä, vastapelaajien joukot sen sijaan joutuivat epäonnekseen vastakkain Fire Raptorin "business endin" kanssa.

Myös pilotit lasien takana on maalattu Codexin mukaiseen, punaiseen Techmarine-teemaan.

Kuljetuskone ja sen tulivoimainen saattaja metsällä. Enemies of the Emperor beware...

Ilmatuki on valmis taisteluun! Jatketaan muiden yksiköiden ja raporttien parissa myöhemmin!

Waaagh Week: Into da green!

Waaagh! War Headin örkkiviikko on alkanut! Kaikki putket on täynnä Snotlingeja ja seuraavan viikon ajan blogissa tapahtuu vihreitä örkkiarmeijoiden ja -fiilistelyjen parissa. Ekana areenalle marssii Juhan hullu Bad Moonz ja Evil Sunz -teemainen örkkiarmeija, joka on täynnä mekaanis-aggressiivista energiaa. Into da green, boyz and girlz!

Avaruusörkkien leiriin

Olen harrastanut vuodesta 1988 lähtien nelkkarin eri versioiden pelailua, pääasiassa Space Marineilla ja muilla Imperiumin joukoilla. Kesän 2008 korvilla kuitenkin jokin siirsi kiinnostukseni avaruusörkkeihin. Siirtyminen vihernahkojen pariin oli osaltaan halua vaihtaa armeijateemaa totaalisesti ja suurelta osin myös halua päästä oikein kunnolla kiinni konvertointihommiin ja vaihtelevaan maalaukseen. Koska juuri maalaus ja vahvoja teemoja sisältävät armeijat ovat mieleeni, mikäpä muu 40K-armeija antaisi paremman mahdollisuuden tähän kuin örkit!

Jos vaihtelu ja värikkyys olivat motivoivia tekijöitä, niin kolmas oli ehdottomasti likaisuuden ja kuluneisuuden aikaansaaminen figuissa. Olin jo pitkää halunnut tuoda perinteiseen ”karkkipaketti”-maalausmaailmaan mallauksessa olennaisia vanhentamisen ja säistämisen elementtejä ja nyt käsissäni oli pojat, joilla ei olisi ensimmäistäkään uutta tai puhdasta mitään. Vanhentamisteema kiinnosti siksikin, että se on yksi haastavimpia maalauksen ja mallauksen alueita, eikä ole todellakaan vain ”valmiin mallin sotkemista”. 

Taustalla oli myös pelaamisen kannalta pragmaattinen tavoite tehdä jokin ”pahis” armeija jo silloisten Imperiumin voimien rinnalle, sekä samalla katsoa pelaamista hieman eri kantilta. Pelityyliini on hyvin offensiivinen, jopa uhkarohkea, mistä syystä örkit oli mitä sopivin valinta pelillisesti. En ehkä voittaisi paljoa, mutta tapahtumia ja toimintaa olisi pelipöydällä runsain mitoin!

Armeija tyylilläni

Armeijan rakentamiseni lähtee periaatteesta, että armeija muodostuu joukoista ja tästä syystä aloitan projektin aina perusjoukoista. Lisäksi en oikeastaan koskaan lähde ns. listasta, vaan alan vain koota sellaisia joukkoja, joita haluan maalata. Siksi hankinkin aluksi paljon örkkipoikia ja sen jälkeen vielä vähän lisää, sillä örkkiarmeijahan on ensisijaisesti valtava vihainen lauma. Ainut miinuspuoli tässä on se, että kun poikalauma alkaa saavuttaa ensimmäisen sadan virstanpylvään, niin homma alkaa hieman puuduttaa. Onneksi olin harjoitellut massojen maalaamista historiallisiin peleihin. Lopputuloksena oli noin sadankahdenkymmen perusörkin Troop-pohja, joka taipuu hyvinkin erilaisiin kokoonpanoihin, niin jalkaväkiteemalla kuin motorisoituna armeijana. Boyz-urakan jälkeen siirryin sitten Nobeihin ja muihin erikoisempiin jalkaväkiyksiköihin. Örkkifluffissa mieltäni on aina lämmittänyt Bad Moons -klaani, ja siellä Flash Gitzit on aivan ehdoton yksikkö jonka halusin rakentaa.

Oli alusta asti selvää, että örkkiarmeijani tarvitsee paljon kalustoa; trukkeja, buggyjä, battlewagoneita ja kaikkea mitä nyt pojat ehtivät lootata. Tällä osastolla pääsin sitten todella kiinni rakenteluun sekä säistämiseen. Oli todella hauskaa miettiä mallia rakentaessa ja maalatessa, miten jokin tietty kohta olisi likaantunut tai kulunut, miten siitä olisi irronnut maali tai miten kohta olisi ruostunut. Kaluston kanssa sai kokeilla kaikenlaista.

Fluffiuskollinen maalaaja

Maalausteeman kanssa olen hyvinkin fluffiuskollinen. Pidän kovasti nelkkarin alkuaikoihin juontavasta örkkien klaanitematiikasta; Bad Moonien kuuluu olla keltaisia ja Loottien sinisillä sotamaaleilla varustettuja. Armeijassani onkin kaksi kantavaa klaaniteemaa, joista toinen on tietenkin Bad Moonz. Tämän klaanin ympärille on rakentunut paljon erikoisempia yksiköitä, kuten Warboss ja Mega Nobeja, eli rikkaat pojat. Toinen runko taas rakentuu Evil Sunzien ympärille ja siinä on sitten pyöräkalustoa. Näiden lisäksi on iso geneerinen poikalauma, joka tarvittaessa liittyy kumpaan tahansa klaaniin (tai sitten koko joukko taistelee yhdessä noin 6000 pisteen kokoisena Apocalypse-peleissä).

Bad moonit olivatkin hyvä mahdollisuus harjoitella keltaisen maalipinnan toteutusta. Keltaista maalatessa vanha ”monta ohutta kerrosta” -totuus pitää todella paikkansa. Koska kirkkaat keltaiset värin ovat normaalisti hiukan kuultavia, hyvän lopputuloksen saavuttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja lukuisia maalikerroksia. Asteittainen vaalentaminen toimii myös keltaisessa hyvin ja se näkyy mielestäni hyvin Bad Moon Dreadnoughtissa, Killa Kaneissa, sekä Warbossissa, joissa olen mielestäni saavuttanut parhaan Bad Moon -tulkintani.

More is more

Örkkiarmeija ei ole koskaan valmis, sitä voi aina kasvattaa. Työn alla on parhaillaan muutama tankkimalliin pohjaava Battlewagon-konversioprojekti, joista yhdestä tullee itse asiassa Super Heavy Apo-tarpeisiin. Näiden jälkeen suunnitelmissa on  Nob Biker -unitin rakentaminen. Ja sitten ihan uusi klaani, Blood Axe, josta minulla on jo selvä visio...

Musta on aina tosi hauska lukea ja kuunnella Juhan fiilistelyitä armeijoista kuin armeijoista, sillä niissä on aina niin paljon visiota ja tunnetta takana. Kelailemme monesti figuskenen nykytilaa, vanhoja ja uusia projekteja, eri valmistajien designeja ja kaikenlaista muuta autoillessamme Lauttasaaresta keskustaan päin ja joka kerta Juha mainitsee jonkin hyllyssään olevan armeijakokonaisuuden, josta en ole aiemmin kuullutkaan. Tiesin, että Juhalla on myös örkkiarmeija, mutta ennen örkkiviikon photoshootia mulla ei ollut aavistustakaan, miten laaja ja siisti kokoelma oli. Megaboss Urboz the Magnificent on Juhan Bad Moons -klaanin sota- ja massipäällikkö.

Urbozin suojelemisesta vastaavat klaanin rikkaimmat pojat eli Meganobit. Keltainen väriteema on tosi iskevä ja näissä figuissa tiivistyy hyvin Juhan makea maalaustyyli, johon sopii sekä realistisuutta, että ripaus sarjakuvamaisuutta ja vanhan ajan "klassismia" esimerkiksi beisseissä.

Pienemmät sotapäälliköt Nobeineen toimivat Urbozin luutnantteina.

Kaikenlaisia Nobeja on kymmenittäin ja armeija on täynnä kipeitä konversioita örkkityyliin.

Big Mekin homma on raksailla talsijoita sekä totuttuun tyyliin suojata Urbozin henkilökohtaista Battlewagonia tykistötulelta.

Battlewagoneissa näkyy hyvin Juhan kuvailemat weathering-revittelyt.

Vaununjohtajiin on tilattu karismaattisia osia vaihtoehtovalmistajilta. Kattolevyjen chipping ja ruoste on tosi siististi toteutettu.

Kaptin Badrukk Flash Gitzeineen ovat Bad Moon -armeijan sielu. Joka jannulla on customoitu (ja aika iso) tuliase.

Toinen mekaanikko Killa Kanien parissa. Mekin varusteissa ja lookissa on jotain sellaista charmia, mikä muistuttaa oman harrastuksen alkuajoista 3rd Edition örkkicodexia selaillessa. Örkit oli myös mun eka armeija.

Hurja Dregu suoraan Bad Moon -työpajalta.

Grotit ovat rakentaneet oman War Walkerinsa...

Dakkajet on uudempaa tuotantoa ja tätä nykyä yksi Juhan suosikkiyksiköitä taistelukentällä.

Juhan Evil Sunzit taas nojaavat raskaan jalkaväen sijaan kalustoon ja mekanisoituihin joukkoihin.

Persoonallisia trukkeja ja trakkeja on lukuisia.

Punainen rynnäkkö- ja miehistönkuljetusvaunu.

Örkkimäiset koristelut kuuluvat asiaan.

Pari esimerkkiä kymmenien kokoisesta 'ard Boyz -laumasta, jonka Juha toteutti konvertoiden Fantasy Battlen Black Orceja.

Wazdakka Gutzmek kaahailee alas vuorenrinteeltä.

Teemanmukainen moottoripyöräosasto saa kuulemma pian vahvistuksia Nob Bikerien muodossa.

Armeijassa on myös harvinaisempia erikoisfiguja, kuten Games Day -spessuja sekä Gorkamorka-tuotantoa.

Kekseliäät Lootasit ovat vetäneet onnenvärit feissiin ja astuneet palvelukseen.

Geneerisemmän jalkaväkiosaston Tankbustasit miinoittavat rauniota.

Juhalla on myös iso lauma neukkugrotteja, jotka on ihan päätön yksikkö. Konepistoolit kylvävät tuhoa!

Pitkätakkisia Gretchineitä johtavat harteikkaat Slaverit.

Grottien vastuulla on myös scratchbuildattu Zzap Gun -kenttätykistö.

Ammo Runteja tykistön ja johtohahmojen tarpeisiin.

Lisää Flash Gitz -asespesialisteja.

Kommandoja ja Tankbustaseja.

Vihreä peto toisensa jälkeen.

Yksi johtoryhmistä lääkäreineen ja lipunkantajineen ryhmittyy paraatikentälle.

Trukkit pysäköivät, Gretchinit ohjaavat liikennettä.

Vanhan ajan Warbuggy. Nää on niin törkeitä, mut silti niin makeita!

Urbozin armeijakunta lukuunottamatta komennuksella olleita Stormboyzeja ja paria panssarivaunua. Örkkiviikko on virallisesti alkanut! Waaaagh!