The Moonwalkers

Civil Warista on kohta toivuttu! Loiventavina on käytetty muita projekteja; turnausvalmisteluiden tyyppisten rykäysten jälkeen on kiva taas palata kasuaalimaalailun tai vähän unohtuneiden hankkeiden pariin. Oon potenut vähän morkkista siitä, että mun Lord of the Rings -hiidet on edelleen telakalla siitä huolimatta, että oon jo pariin otteeseen pohtinut tekeväni niistä maalauskisaentryn johonkin skabaan. Morian hiisijoukkojen pystyttäminen alkoi kuitenkin tuntua taas ajankohtaiselta, kun Eric ja Sini pelasivat pienen skirmishin Fight Clubilla; potentiaalinen pelikäyttö on kuitenkin iso motivaattori maalailulle. Arnorin keihäsmiehet johtajineen eivät muuten lopulta pärjänneet Nazgulin johtamille villiörkeille, joten valmistuessaan hiidet pääsis myös voittajien leiriin!

Erilaiset tapahtumat ja deadlinet on myös omiaan vauhdittamaan maalausta ja pohdimmekin Edun kanssa, jos yhdistelisimme eri LoTR-skenaarioista pienen viikonloppukampanjan. Samaan tarpeeseen voisi myös tehdä vähän lisää historiallishenkistä maastoa ilman pääkalloja ja hullutuksia. Luultavasti suunnitelmien toimeenpano siirtyy kuitenkin tulevaisuuteen, sillä alkuvuodelle on jo luvassa monenlaista 40K-ohjelmaa, jotka vaatii omat järjestelynsä. Pieni Keskimaa-hiitti on kuitenkin aina takaraivossa ja valmiiseen maailmaanhan voi aina palata! Odotellessa kokoelmat karttuu, kun tavaraa ei kuitenkaan malta olla hamstraamatta.

Teemme pian pienen Lord of the Rings -figugallerian lähinnä Ericin parin vuoden sisään valmistuneista miniatyyreistä, mutta tänään kameran eteen päätyivät Ollin Civil Waria varten laajentuneet Bad Moonit. Mek-teemainen osasto pyöri aiemmin Mega-Armoured Nobien ja Trooppeihin saatavien Deff Dreadien ympärillä, mutta koska nykysäännöillä örkkienkin on täytettävä CAD-slotit rehellisesti, joutui Olli maalaamaan poikia ja grotteja sisällissotaa varten.

Metalliset Meganobit on aarteita. Kun tutustuimme Ollin kanssa paremmin muutama vuosi sitten, teimme aktiivisesti pieniä figukauppoja, joissa vaihtoivat omistajaa esimerkiksi nämä höyryjyrät. Metallissa on aina oma fiiliksensä ja kolmosedikan örkkisculptit on jotenkin erityisen tunnelmallisia ja ilmeikkäitä.

Metallifiguja on täydennetty muutamilla muoviosilla konversioissa. Boss Nob on hakenut lisäsuojaa cadialaisesta kypärästä.

Armeijan komentaja Zogrim on itsekin jo puoliksi Killa Kan. Civil Warissa komentaja tappoi itsensä kerran ylikuumentuneella Blasterilla 2+ savesta huolimatta, mutta kaikki muut osumaheitot olikin sitten pelkkiä kutosia.

Bad Moon boyzit kasvatti armeijan päälukua aikalailla. Shoota Boyt on klassikoita!

Ajoneuvojen ja panssaroitujen erikoisjoukkojen keltaista väriteemaa on jatkettu pojissa vaatetuksessa sekä sotamaalauksissa.

Raju Nob hoitaa kirveineen lähikantaman tappohommat.

Väriteema on pidetty simppelinä siltä varalta, että laumaa haluu joskus kasvattaa. Örkit on musta vähän yllättäen yksi työläimpiä figuja maalata, sillä niissä on niin paljon eri materiaaleja ja yksityiskohtia; Marineita sutiessa riittää panssarin hyvä maalaus tosi pitkälle, mutta perusörkeissä on sen lisäksi vielä isoja ihopintoja ja paljon toisistaan eriteltyjä vaatekappaleita. Lisäksi örkkien kasvoissa riittää puuhattavaa, eikä niitä oikein fokuspisteinä voi jättää huomiottakaan. Hauskoja figuja silti!

Snikrotin Kommandot olivat yksi uusista vahvistuksista. Itse päällikkö on ollut jo olemassa aiemmista projekteista, mutta nyt se sai viimein johdettavakseen kunnon soluttautuja-anarkistit.

Kaikissa figuissa on pieniä konffeja ja kitbasheja muista muovisista örkkiseteistä.

Yksityiskohtiin lukeutuvat kotikutoiset kaasunaamarit, äänenvaimentimet ja taktiset varusteet, kuten kiikaritähtäimet, rumpulippaat ja perunanuijat.

Liekkarikommandossa on haettu SAS-teemaa pipoa ja käärittyjä hihoja myöten. Ryhmän varajohtaja on kähveltänyt Auspexin jostain keisarillisesta asemasta. Tummista kuvista käy vähän huonosti ilmi, mutta kommandojen housuja täplittää harmaasävyinen kaupunkimaastokuvio.

Toista Troop-slottia päätyivät täyttämään viheliäiset Gretchinit. Keltaiset yksityiskohdat on näissä heleään ihonsävyyn yhdistettynä jotenkin erityisen persoonallisia.

Muoviset Grotit seisovat samanlaisilla ruosteisilla industrial-teräslaatoilla kuin armeijan muutkin figut.

Yksikön Slaver on aloittanut palveluksensa Mekboyna, mutta se koulutti Oiler Squigistaan Civil Waria varten Sniffer Squigin. Snikrot yrittää vähän hyssytellä nuuskuttajaa ennen kuin etujoukot paljastuvat.

Viime silaus örkkien romuralliin olivat teemanmukaiset objektiivimarkerit.

Olli oli saanut mahtumaan Civil War -armeijalistaansa ylivoimaisesti eniten ajoneuvoja ja kolisevia kävelijöitä oli kaikesta päätellen hauska ohjastaa.

Erityisesti joraavista Killa Kaneista syntyy aina hupaisia tilanteita ja sotastooreja.

Nähdäänköhän Zogrimin tukena ensi vuonna jo Gorkanaut, jos War Head Civil War III -pistemäärä päätetään nostaa 1500:an? Jäämme odottelemaan...

The Bad Moon Walkers on the move! 

40k ETC Team Finland Captain's Log X: Vasara ja alasin

Espoon Niittykummussa järjestettiin viime viikonloppuna Nopat & Taktiikka -peliklubin järjestämä tasokas figuturnaus, joka kokosi Fantasy Battlen, 40K:n ja Warmahordesin pelaajat saman katon alle kahden päivän yksilöturnauksissa. Totuttuun tyyliin Demoneita ohjastanut kapteeni Lehtiö ansaitsi taas titteliään varmalla pelillä voittaen kaikki viisi otteluaan ja sijoittuen kolmanneksi. Tämän viikon Captain's Logissa Aleksi esittelee turnauksen tiimoilta "Vasara ja alasin"-konseptia.

Aleksin tarkemman Talvisota-turnausraportin löydät lontoonkielellä Call to Arms 40k:sta.

Waaagh Week: Valley of Bloodshed

Waaagh! War Headin örkkiviikko jatkuu rytisten viime viikolla soditun pelin taistelukertomuksen merkeissä...

Raihnainen konekiväärein, valonheittimin ja karuin klaanitunnuksin varustettu panssariauto vyöryi alas vuorenrinnettä hurjalla vauhdilla. Ammukset ja hylsyt kilisivät edestakaisin matkustamon lattialla taisteluajoneuvon tehdessä jyrkkiä käännöksiä ja väistellen suurpiirteisesti kranaattien vuoristopolkuun tekemiä kuoppia. Raskaasti varustettu miehistö ja matkustajat karjuivat yhteen ääneen samalla kun näiden kulkupeli nieli kilometrejä matkalla kohti toimintaa. Sotapäällikkö Urboz joukkoineen puri hammasta peläten, että rähinä päättyisi ennen näiden saapumista paikalle...

Avaruushaiden joukot syöksyivät pudotuskapseleissa kohti maankamaraa tehtävä kirkkaana mielessään. Ramppien pudottua taktiset ryhmät johtajineen jalkautuisivat ottamaan haltuun kohdetta vuoristokylän sydämessä. Inkvisiittorilordi Vekt oli anonut apua Carcharodonien päällystöltä ottaa haltuun tätä saattaneesta evakuointikoneesta jääneen mustan laatikon. Kapteeni Priorace oli vastannut kutsuun, sillä keisarilliset salaisuudet eivät voineet jäädä heitteille ja Vekt ei joukkoineen ollut taistelukunnossa pakonsa jälkeen. Pienestä holonäytöstä vierellään Priorace näki raskastekoisen Dreadnought-pudotuskapselin putoavan jyristen Cetorinos-ryhmän vierellä. Viisi sekuntia kohteeseen...

Kosketus! Cetorinos-ryhmän veteraanikersantti Marleau käskytti joukkonsa tottuneesti turvaamaan pudotusalueen. Luukkujen avauduttua alkoi äkkiarvaamatta myrskyisä radioliikenne ja tiedustelijoiden havainnot vihollisjoukoista tulvivat sisään puuroisana ryöppynä. Vihollisen oli täytynyt onnistua häiritsemään pitkän kantaman radioliikennettä. Viholliskosketus tuli välittömästi, sillä läheisen, hylätyn moskeijan takaa kaartoi kapisten vihernahkojen kaara, joka tulitti silmittömästi Marineiden suuntaan. "Priorace, 3-2" kapteeni puhui rauhallisesti radioon ja verkko hiljeni kuuliaisesti odottaen lisäohjeita. "Tiedustelijat, tuli vapaa, tykistö, odota merkkiäni."

Vuorenrinteelle kätkeytyneet kymmenennen komppanian joukot nousivat piiloistaan ja aloittivat johtajiensa ohjeiden mukaisen tulitoiminnan. Örkkejä virtasi laaksoon pienistä luolista ja läheisen pellon takana näkyi myös lisää ajoneuvotoimintaa. 

Vuorenrinteillä kuuliainen palvelusväki keräsi naamioverkot pois Ukkostuli-ohjusheittimien päältä samalla kun tiedustelijat laskeutuivat alas kohti kohdetta ja solaa. 

Dreadnought-komentaja Coeus jätti pudotuskapselinsa ja talsi etumaastoon kohti pieniä örkkiolentoja, jotka pitivät hallussaan kappelin rauniota ja suojasivat vihernahkojen pääjoukon sivustaa.

Samassa Avaruushaiden tykistö alkoi nuijia viheliäisiä olentoja ja selvinneet kipittivät raunion taakse suojaan. Orjuuttajat mylvivät uhkauksia pienemmille olennoille ja saivat ne pysymään ruodussa.

Ajoneuvot lähestyivät pudotusjoukkoja konekiväärit laulaen. Luodit viuhuivat keisarillisten joukkojen ohitse ja kimpoilivat kipinöiden näiden muinaisista haarniskoista. Noin sadan metrin päässä Marineista kaara pysähtyi ja sen lavalla matkustaneet pomot loikkasivat raskaasti pölyiseen maahan vetäen saha-aseensa käyntiin.

Örkkien talsijat lähtivät ylittämään peltoa ja räiskivät raketteja aukealle, jossa Coeus ja Cetorinos-ryhmä lähestyivät maassa lojuvaa kohdettaan. 

Cetorinos lähti vetäytymään viistosti kohti objektiivia ja tulitti tuhoisia sarjoja kohti lähestyviä pomo-örkkejä. Tehokas bolter-keskitys pysäytti vihernahkojen etenemisen ja näiden momentumin kadotessa Marinet liikkuivat yhä vapaammin kohti mustaa laatikkoa. 

Muukalaisjoukkojen kuorma-auto roihahti liekkeihin, kun vuorenrinteellä taistelua seuraavien Haitiedustelijoiden tarkkuuskiväärit ja raketinheitin ampuivat sen polttoainesäiliöihin tarkkoja laukauksia. Örkkien lääkintämies veti pari toveriaan tuhoutuneen ajoneuvonsa taakse paikattaviksi.

Samassa tyhjäksi luullusta kappelista murtautui valtavan mekkalan saattelemana esiin örkkien Dregu. Pirullisen tehokas sotakone lennätti tiilenpalasia ja laastipölyä kaikkialle ja säntäsi muurin yli liikkeelle kohti Coeusta, joka oli saavuttanut örkkien orjat ja sahasi niitä parhaillaan hurmeiseksi hyytelöksi.

Tiedustelijat reportoivat lisäjoukkojen saapuvan pudotuskapseleilla, mutta vihernahkojenkaan vahvistukset eivät olisi kaukana. Kevyet helikopterit ahdistelivat jo peltoon asemoitunutta tiedustelijatiimiä ja örkkien joukot tulvivat solaan joka suunnasta. Carcharodonien tulisi saada kohde haltuun välittömästi tai örkit uhkaisivat vyöryä näiden ylitse.

Kopterit liisivät uhkaavasti tiedustelijoiden ylitse, mutta nämä onnistuivat pitämään asemansa heitellen kranaatteja örkkien ilmajoukkojen suuntaan. Tämä kuitenkin häiritsi näiden tukitoimintaa, eikä tiedustelijoiden ollut mahdollista antaa suojatulta tai ohjeita aukealla taisteleville pääjoukoilleen.

Lisää pudotuskapseleita rysähti tantereeseen maajoukkojen suojaksi ja Dreadnought Irbe laskeutui kulkuneuvostaan haastamaan örkkien Dregun ja ajoneuvonsa hylyn takaa uuteen rynnäkköön uskaltautuneet pomot. Samassa kuitenkin pilvien välistä kaarsi kieppuen örkkien hävittäjä, joka kävi konekiväärit laulaen hyökkäykseen kohti Avaruushaita. Sen hiekkaista maata ja rakennuksia tikkaava tulimyrsky kaatoi maahan kolme Marinea, jotka näiden toverit vetivät suojaan pudotuskapselin vierelle. Soturien auttamiseksi ei kuitenkaan ollut mitään tehtävissä, vaan suuren kaliiperin ammukset olivat pirstoneet näiden haarniskan ja repineet ruumiinosat rei'ille.

Kapteeni Priorace piti mielensä tehtävässä ja viittoili mukaansa läheiset soluttautujat rynnätessään kohti mustaa laatikkoa. Etumaastossa siinsi vielä pari örkkitalsijaa, jotka olivat määräylivoimallaan kaataneet Coeuksen käsikähmässä. Kapteeni kutsui tykistöiskun näiden niskaan ja ajoneuvot halvaantuivat niille sijoilleen. Örkkihävittäjä kaarsi mylvien maajoukkojen yli ja tikkasi maahan taas pari Keisarin soturia. Vihernahkojen ilmaisku oli koordinoitu hyvin, sillä kopterien sissihyökkäys sivustasta oli eliminoinut Carcharodonien ilmatorjunta-aseet Aegis-linjan suojassa.

Tuho jatkui hävittäjän noustessa kaartoon kohti vuorenrinnettä ja ampui ammusvarantonsa tyhjäksi vavisuttaen koko kukkulan perustuksia. Osa räjähtävistä luodeista osui vuorenhuipun tykistöasemaan ja tulenjohtajien ei auttanut kuin jättää vaurioituneet, savuavat aseensa jälkeen. Samalla örkkipäällikön panssariauto murskasi tiensä läpi kallioryhmittymän ja sahalaitainen kauha soraa kolaten se laskeutui solaan kuin mylvivä villipeto. Sotapäällikkö oli saapunut ja toi mukanaan myös uuden kolmenkymmenen örkin aallon, joka kävi taisteluasemiin hiekkarakennusten välissä avaten tulen kohti kohdettaan lähestyviä Marineita.

Avaruushaiden Carcharocles-ryhmä säntäsi eteenpäin ja löi tusinan PST-kranaatteja kiinni panssariauton runkoon. Valtavan räjähdyksen saattelemana ajoneuvo vyöryi vielä eteenpäin kymmenisen metriä ennen kuin kaatui kyljelleen. Romun uumenista kaivautui esiin hampaisiin asti aseistautunut örkkikomentaja henkivartioineen, jotka suuntasivat liekinheittimensä Carcharodonien suuntaan.

Toisaalla örkkien Dregu oli Irben uhrauksesta huolimatta saavuttanut Marineiden pääjoukot ja Cetorinos-ryhmän tarkasta reaktiotulesta huolimatta iskeytyi Avaruushaiden rintamaan sirkkelit ja sahat laulaen. Kapteeni Priorace säntäsi eteenpäin, mutta ehti vain katsoa vierestä, kun muukalaissotakone runteli tunnistamattomaksi kaikki paitsi kaksi Imperiumin sankaria. Raivoissaan kapteeni iski sahanyrkkinsä örkkitalsijan kasvoihin ja leikkasi tämän ohjaamon kahtia. Sotakone seisoi hetken liikkumatta, sihahti ontosti ja kaatui sitten elottomasti kolahtaen maahan uhriensa päälle. Raskaasti hengittävä kapteeni ei ollut huomannut taakseen hiipineitä örkkipomoja, jotka nostivat aseensa hyökkäykseen, mutta nämä kaatuivat tarkka-ampujien luoteihin ennen kuin saivat mahdollisuutta iskeä.

Carcharocles-ryhmän pudotuspaikalla ja örkkien panssariauton romun vieressä käydyn taistelun kuolonuhreiksi olivat jääneet Avaruushait ja örkkien sotapäällikkö murtautui pysäyttämättömästi näiden puolustusrintaman läpi. Logan Negaprion kuitenkin astui tämän tielle ja huusi provosoivan haasteen vihernahkojen kenraalille. Peto nauroi kumisevasti ja napsautti saksiaan odottavasti. Soturit iskeytyivät vastakkain ja kaikki tapahtui yhdessä hetkessä... 

Örkkikomentajan raaka, brutaali voima ruhjoi Negaprionin haarniskan silpuksi ja mursi tämän ruumiin, mutta samalla kaiken psyykkisen energiansa aseeseensa kanavoiden ihmiskunnan puolustajan onnistui halkaista sotapäällikön kallo. Kun molemmat soturit kaatuivat kenttään, katsoivat örkkikomentajan henkivartijat hetken toisiaan ja alkoivat sitten väitellä kovaan ääneen kuka ottaisi komennon.

Toisaalla mustan laatikon haltuunsa saanut kapteeni Priorace ojensi pelastetun kohteen tiedustelijakersantin kannettavaksi. Vetäytymissuunnitelma käynnistyi ja haikomentaja jätti taktisen ryhmänsä kaksi viimeistä soturia pidättelemään merenomaista örkkirintamaa, joka lähestyi uhkaavasti raunoidein välistä rujot konepistoolit säksättäen.

Koordinoidusti tulittaen viimeinen taistelijapari kävi ylivoimaista vihollista vastaan toinen toistaan suojaten. Veli Baen kuitenkin sai örkkikranaatista osuman jalkaansa ja kaatui maahan toverinsa vierelle. Örkkimassan velloessa näiden ylitse Marinet antoivat kaikkensa tehtävänsä ja Keisarinsa edestä.

Kopterit kiihdyttivät talon takaa kohti kapteeni Prioracen johtamaa ryhmää ja koettivat silputa mustaa laatikkoa kantaneen kersantin roottoreillaan. Priorace kuitenkin asettui hyökkäyksen tielle ja löi yhdellä liikkeellä molemmat hävittäjät ilmasta kuoliaiksi. Tiedustelijat vetäytyivät parasta mahdollista vauhtia kohti evakuointialuetta, jossa Myrskykotka-luokan alus odottaisi lähtövalmiina.

Örkit jäivät pitämään asemiaan rakennusten ja pudotuskapselien välissä ja huutelivat törkeyksiä vetäytyvien Marinejoukkojen perään. Vihernahkoja Carcharodonien kohde ei kiinnostanut ja näille oli jäänyt tonneittain romurautaa josta rakentaa uusia sotakoneita menetettyjen tilalle. Pitkiin takkeihin sonnustautuneet örkkiorjat raahasivat samassa sotapäällikköään paikattavaksi.

Kapteeni Priorace kirosi radioliikenteeseen. Vaikka tehtävä oli suoritettu, tulisi komppanian keskittää uusi isku aavikkokylään jälkeen jääneiden soturien ja Dreadnought-veteraanien pelastamiseksi. Kapteeni painoi mieleensä päivän tapahtumat, sillä kun pelastusoperaatio olisi ohi, saisi inkvisiittori Vekt kuulla kunniansa ja maastosta löydetyn mustan laatikon olisi parempi olla tärkeä... 

Päivä oli Imperiumin, mutta raskain tappioin.