Kroot Loot Jar

Ropecon on tältä vuodelta ohi. Pitkä valmistautuminen, hurja inspiraatio, projektin viimeistelyn hektisyys ja lopulta displayn valmistuminen huipentuivat aina yhtä eeppiseen coniviikonloppuun. Tämänkertainen tapahtuma oli kuitenkin erityinen, sillä oli aika jättää jäähyväiset jo ikoniseksi tapahtumapaikaksi muodostuneelle Dipolille. Sokkeloisessa rakennuksessa on jotain sellaista tunnelmaa ja mystiikkaa, mitä mikään toinen mesta ei ehkä koskaan voi korvata. Remonttiin menevää Dipolia jää ikävä, mutta oli hienoa vierailla paikan päällä Ropeconissa neljättätoista kertaa ja jättää hyvästit upealle lokaatiolle.

Meidän pääfokus oli tälläkin kertaa figupeleissä ja 40K-turnauksessa, jota varten loimme perinteen mukaan täysin uuden armeijakokonaisuuden. Projektiksi valikoituivat isäntänsä pettäneet Kroot-palkkasoturit, joiden inspiraatio juontaa juurensa mun junnuaikojen figuhankkeisiin ja silloiseen Chapter Approved -säännöillä toimineeseen Kroot Mercenaries -armeijaan. Tuolloisen armeijakokonaisuuden myyminen oli jäänyt harmittamaan siinä määrin, että halusin palata aiheen pariin näin vuosien päästä uudella otteella ja draivilla. Aisapariksi sain parhaan mahdollisen, eli Ollin, jonka kanssa työskenteleminen on vaan siisteintä ja äärimmäisen palkitsevaa.

Tavan mukaan pidimme armeijahankkeen edistymisen salassa ennen Conia ja toimme valmistuneen kokonaisuuden paikalle yllätyksenä, mikä käänsi moniakin päitä. Ainoa todellinen tavoitteemme 40K-turnauksessa oli tänä vuonna voittaa Paras Armeija -palkinto, eikä armeijalista tavoitellut varsinaista pelimenestystä. Pelasimme kuitenkin turnauksen kaikki viisi peliä niittäen tasaisen saldon voittoja ja tappioita ja pitäen hauskaa koko pääsylipun edestä. Aina ei tarvitse olla niin vakavaa!

Ennen kuin päästään puimaan armeijan rakentamista, inspiraation lähteitä ja laittamaan kasaan kuvagallerioita, pitää kuitenkin käydä läpi meidän myöskin Krootteihin liittyvä sivutempaus. Viime vuonna järkkäsimme Ropeconissa Space Marine -teemaisen figunäyttelyn ja halusimme tehdä jotain pientä ekstraa tälläkin kertaa.

Muiden maalailujen ohessa teimme vanhasta hillopurkista Kroottien viimeisten sotaretkien ryöstösaaliin sisältävän "Loot Jarin". Kyseessä oli siis iso kasa eri armeijoiden figujen osia, joka suljettiin piripintaan täyttyvään, teeman mukaan koristeltuun purkkiin. Ideana oli, että kyselimme conivierailta arvauksia siitä, montako osaa purkki sisältää; lähimmäs veikannut saisi lopulta koko satsin omakseen!

Muoviosia oli monipuolisesti eri peleistä ja neljältä eri valmistajalta. Ajatuksenamme oli, että niitä voisi käyttää esimerkiksi konversioihin, scratch-buildeihin, alustojen ja maaston koristeluun tai inspiraationa kokonaisiin figuihin. Bitsit eivät myöskään olleet mitään harmaata massaa, vaan mukana oli oikeasti makeita osia, kuten Morkanaut Kustom Force Field, Riptiden Heavy Burst Cannon, Space Marine Bike, kokonainen Icarus Lascannon ja seinäpala Fortress of Redemptionista.

Keräsimme huvittuneilta vierailta pikku lapuille arvauksia koko viikonlopun ajan ja vastauksia tulikin hyvä läjä. Jotkut veikkasivat reippaasti ylä- ja toiset alakanttiin, mutta emme antaneet muita vihjeitä, kuin että kannattaisi arvata epätasaisia lukuja tasapelien välttämiseksi. Osat olivat myös niin eri kokoisia, että oikean määrän arvioiminen oli todella haastavaa.

Hyvät, vain parinkymmenen osan päähän päätyneet arvaukset toimittivat muiden muassa Eetu Peltola ja Riku Valli. Oikea vastaus oli kuitenkin 479 ja lähimmäs pääsi hienolla arvauksella 470 Forge World -keisari Oskari Holm! Onnittelut, bitsikasa toimitetaan uudelle omistajalle yhdessä sovitulla tavalla.

Kroottistooria myöhemmin viikolla! Kraa!

Road to Triad: Chosen of the Immaterium

Ishmael, Love Doctor, Penetraatio-Pekka, Tuntematon Lepakko - kyvykkäällä kenraalilla on monta titteliä. Pekka Koskivirta on yksi Triadin voittajasuosikkeja ja ETC-kapteenin viittaakin kantanut kenraali on viime aikoina hionut Demoniarmeijaansa tikkiin kevään kovinta turnaushaastetta varten. Miehen pelihistoriaan kuuluu kymmeniä pelitapahtumia ja lukuisia kärkisijoja; yli viidenkymmenen pelaajan Ropecon 2010 -turnauksen voitto ja vanhan Codexin romu-Necroneilla valloitettu Helsinki Fanatic 2007 nousevat ekoina mieleen.

Kuluneella kaudella Pekka on palannut kriittisimmältä lapsenhoitokomennukselta ja on astunut takaisin Suomen Warhammer 40K European Team Championships -joukkueen palvelukseen. Treenipelitiheys on kiihtynyt ja värikkäitä Demoneita on nähty myös tiistaisin Fight Club -taistelukentillä. Navakat Warp-tuulet ja kärpästen surina horisontissa povaavat kovaa haastetta Triadin voittopokaalia tavoitteleville haastajille...

Miten menee? Millaisessa osassa figut on tällä hetkellä arkirutiineissa?

Menee suht lujaa. Ruuhkavuosien olemus alkaa avautua, mutta olen parhaani mukaan saanut mahdutettua mukaan rentoutumistakin. Tällä hetkellä figujen kanssa huomiosta kilpailee vaimo, tytär, koira ja 2 työpaikkaa. Maalaamattomat figut ovat onneksi ehtymätön luonnonvara ja olen lähes joka iltaan yrittänyt saada lyhyen maalaussession. Matsien mahduttaminen onkin jo mutkikkaampaa ja ne ovat jääneet aika vähiin turnauksien ulkopuolella. Pelin kehitystä olen yrittänyt seurata aktiivisesti.

Mitä turnauksia olet pelannut vuoden sisään ja minkälaisella menestyksellä?

7. edition julkaisun jälkeen jälkeen on tullut pelattua isoimmat Etelä-Suomen turnaukset eli Ropecon, Turku Syys- ja KevätFanaticit sekä Jatkosota. Menestys on ollut kelvollista, joka kerralta 4 voittoa ja 1 häviö, yksi hopea ja kaksi pronssisijaa plakkarissa.

Mitkä fiilikset jäi mieleen viime vuoden Triadista?

Hype, ennakkohehkutus, livestream, upeat maastot, tarkka pelaaminen, ykköskierroksen mirror matsi, Tyranidien munan näköistä Relicciä vuorotellen hautova lintupari Fateweaver & Lord of Change, Eetun rumat pinkit Eldarit, minä ja Jouni vuorotellen unohtamassa voiton avaimet ja antamassa neljännesfinaalin voitto pois, Eetun rumat pinkit Eldarit taas, kiristyvä hirttosilmukka, moka jolla siirsin sen omaan kaulaan ja karvas tappio. Kaksi parasta Suomessa (ehkä missään?) pelattua peliä.

Minkälaista armeijaa pelasit turnauksessa viime vuonna? Olitko tuolloin tyytyväinen armeijalistaan?

Pelasin lähes suoraan Nick Nanavatin Adepticonin voittaneita FMC demoneja. Isoimpana omana mausteena oli pelata Heldrakella Hades Autocannonia itsestään selvän Baleflamerin sijaan. Jos figut olisivat antaneet myöten olisin pelannut trooppeina kaksia Daemonettejä yksien ja yksien Horrorien sijaan. Olin erittäin tyytyväinen listaan, siinä tuntui olevan voiton avaimet.

Minkälainen armeija tällä "kaudella" on ollut ensisijaisesti kehitystyön alla?

Demonit, tällä kertaa runsaslukuisempina ja vähemmän lentävinä. Syksy meni aggressiivisesti varhaista murskaavaa assaulttia hakevalla rushilistalla ja kevään olen opetellut raskaan ja mutkikkaan psychic phasen pelaamista jälleen Nickiltä lainatulla Plague Drone -kärpässtaralla.

Mitä tavoitteita asetat itsellesi tämän vuoden Triadiin?

Vain voitto kelpaa tavoitteeksi, tietysti.

Osallistuitko tavoitteellisesti Triadin Qualifier-turnauksiin?

Osallistuin, mutta paikkaa ei herunut. Jatkosodassa karsintapaikka jäi 2 turnauspisteen päähän ja KevätFanaticissa kanssa muutama piste olisi tuonut Team Isoille Pojille ykkössijaan oikeuttavan erotuksen.

Mitä mieltä olet turnauspelaajana GW:n suunnittelutyöstä seiskaedikan sääntöjen ja codexien osalta?

Kokonaisuutena tuntuu, että muutoksia on ollut sekä hyvään, että huonoon suuntaan. 40k saa nyt enemmän huomiota kuin koskaan – suunnilleen joka viikko ilmestyy jotain uutta – ja se on vain hyvä asia. Sääntöjen pelkistämisestä on menty taas rikastamisen aikaan, ja erilaisia erikoissääntöjä on niin monta, että ei niissä pysy perässä vaikka yrittäisi. Peli hidastuu kun täytyy aiemman lisäksi ratkoa fearia, blindiä, soul blazea ynnä muuta. Toisaalta taas jotkut pelin kannalta oleellisemmat osiot, kuten maastosäänöt, ovat jääneet tyngiksi. Tehtäväkortit ovat nerokkaita ja ne on tuoneet paljon hauskuutta peleihin. Vapaus armeijanrakentamisessa, rajattomat detachmentit, formaatiot ja ”keräilykaaviot” , jotka ovat vieneet battle-forged armeijatkin lähelle unboundia taas vähän ahdistaa, ei kai tosissaan Jani-Petterikään halua listaansa Space, Marineita, Tyranideja, Necroneita ja Eldareita sekaisin?

Miten parantaisit Suomen 40K-turnausskeneä?

Paras parannus olisi saada lisää aktiivisia turnauspelaajia, mikä ei ole ihan helppo juttu. Figupelien aloituskynnys on korkeampi kuin melkeinpä missään muussa. Erityisesti netti- ja somenäkyvyyttä pitäisi saada lisää, ja vanhat aktiivit, joihin itsekin kuulun, eivät jaksa kuin keskittyä omiin peleihinsä. Sitten, kun turnauksissa alkaa paikat loppua kesken, olisi luonnollisesti seuraava vaihe järjestää lisää turnauksia. Tässä suhteessa 40k:lla olisi opittavaa esim. keräilykorttipeleiltä. Jos pelaajat saa kiinnostumaan seuraamaan kotisohvalta, kiinnostus lähteä itse kokeilemaan taitojaan pitäisi syntyä itsestään.

Mitkä kolme codexia arvioisit tällä hetkellä itsenäisinä kokonaisuuksina kolmen parhaan joukkoon?

Ei missään järjestyksessä Chaos Daemons, Necrons ja Eldar. Tyranidit vaanivat heti näiden alapuolella nilkkoja näykkimässä.

Teet tänä vuonna paluun ETC-joukkueeseen parin off-vuoden jälkeen. Mikä oli päällimmäinen motivaatiosi paluulle kansainvälisiin kahinoihin?

Mieluiten en olisi pitänyt yhtään off-vuotta, vaan ETC on alusta alkaen ollut koko vuoden kohokohtia. Eli motivaatiota on aina ollut, nyt on lisäksi mahdollisuus jättää perhe oman onnensa nojaan matkan ajaksi ja edes välttävästi harjoitusta alla.

Mikä on paras ETC-kisamuistosi peleistä tai niiden ulkopuolelta?

Peleistä Espanjan tähtipelajan Julio Torresin voittaminen, pelien ulkopuolelta 2011 Sveitsin matka aika hulppeissa maisemissa ja tietysti myös siellä Suomeen mennyt 40K European Single Championshipien voitto!

Mikä olisi unelma-matchup Triad-finaaliin 2015?

Filmaattisin olisi tietysti revanssi Eetu Peltolaa vastaan 2014 välierätappiosta, mutta mulla ei ole kovin hyvä saldo Eetua vastaan (1-3 7. editiossa), eli voittamisen kannalta mikä tahansa muu?

Mikä on suosikki Tactical Objective -korttisi?

Khorne Cares Not (Khorne Daemonkin n:o 11) – Verrrta Verijumalalle!

Miksi Plague Dronet kantavat Plaguebearereita?

Kaikkihan nyt sen tietävät, että Plague Dronet ovat korkea-arvoisia Plaguebearereita, jotka ratsastavat Rot Flieseilla. Eivät ne itseään tai ketään muutakaan Plaguebeareria kanna, tyhmäkö olet kun tommoisia kysyt ;)

Road to Triad on War Headin artikkelisarja, joka seuraa kevään kovimpaan kompetitiiviseen nelkkarihaasteeseen valmistautuvia turnauspelaajia. Hammerhead: The Triad 2 pelataan 30.-31.5. War Head Fight Clubilla.

Road to Triad: Invitation spree

Suomen 40K-turnausvuoden kovimman turnaushaasteen lähtölaukaus lähestyy ja Triad 2 -sääntöpaketti on rakennettu! War Headin toista kertaa järjestettävä kutsuturnaus häämöttää loppukuisessa horisontissa, mutta valmistelut ovat jo täydessä käynnissä. Pidätämme vielä oikeuden sääntöpaketin tehtäviä, aikatauluja ja armeijanrakennusspeksejä koskeviin muutoksiin.

Suomen Ranking-sijoituksiin, aktiivisuuteen ja turnausmenestykseen perustuvia kutsuja julkaistaan tästä päivästä lähtien yksi päivässä marssittaessa kohti viimeistä Qualifier-turnausta Ropeconissa! Viimeiset paikat jaetaan coniviikonlopun aikana ja pyydämme kutsuttuja sankareita varmistamaan osallistumishalunsa mahdollisimman pian.

Kutsu 1: Pekka "Ishmael" Koskivirta
Pekka on yksi Suomen 40K-turnausskenen kovimmista veteraaneista ja pitkään peliuraan mahtuu isoja ja pieniä turnausvoittoja sekä useampi reissu ETC-leijonapaidassa. Kutsuperusteiksi sopivat myös ensiluokkainen Ranking-sijoitus, Turku Kevät Fanatic -menestys sekä sijoittuminen TOP8:iin viime vuoden Triadissa.

Kutsu 2: Esa "Black scars" Ristisuo
Esa tunnetaan yhtenä suomen figuskenen legendoista ja on monille vanhemmille pelaajille tuttu GW:n molempien pääpelien turnauksista (ja niiden kärkisijoilta). 40K:n seiskaedikka on houkutellut kokeneen kenraalin takaisin pelin pariin ja pistetili avautui tyylikkäästi ansaitulla kakkossijalla Turun Kevät-Fanaticissa.

Kutsu 3: Miika "Vasara" Kalliokari
Tänä vuonna ETC-joukkueen kapteenina toimiva Miika on tuttu näky pääkaupunkiseudun 40K-turnauksissa. Dark Eldarien erikoismies on niittänyt menestystä niin fluffikentillä kuin turnaustasollakin ja pistekuninkuus Kevät-Fanaticissakin jäi vain parin pojon päähän.

Kutsu 4: Niko "Nickor" Ärväs
Huippuaktiivinen Fight Club  -kenraali debytoi tänä vuonna European Team Championships -joukkueessa ja on tullut tutuksi erityisesti Grey Knight -vahvisteisia Astra Militarum -blobeja työntelevänä kenraalina. Muiden meriittien lisäksi nuorella komissaarilla on myös kauden näkyvin Ranking-kehitys!

Kutsu 5: Teemu "Nagarythes Heir" Juselius
Moninkertainen turnausvoittaja Teemu Juselius tuntuu teroittaneen pelikyntensä kuluneen kauden aikana ja on kiertänyt ahkerasti turnaustapahtumia myös Helsingin ulkopuolella. Mustien Marineiden vannoutunut komentaja oli myös osana Turku Fanaticin voittanutta iskuryhmää.

Kutsu 6: Jouni "Inouj" Haavisto
Jouni on Suomen 40K-turnauspiirien ehdottomia kärkinimiä ja myös ETC-ringin epävirallinen "isähahmo". Kutosedikan lopun kuiva kausi päättyi hiljattain sarjaan turnausvoittoja, joista yksi oli örkeillä valloitettu Fanatic-yksilöturnaus. Triadin yllättävin armeijavalinta saattaa tälläkin kertaa tulla Jounin taholta.

Kutsu 7: Emppu "emniemi" Niemi
Triad 2014:n ensimmäisen päivän yllätysvoittaja sekä TOP8-mies on myös yksi Suomen aktiivisimmista pelaajista. Emppu on suoraselkäinen Fight Club -aktiivi, jolla on reilusti codex-kohtaista kokemusta, pelisilmää sekä halua kehittyä. Vaikka kauden sijoitukset ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi, Farsight Enclave-joukkojen turnausvoitto vain odottaa toteutumistaan.

30.-31.5.2015 aavikko palaa, jengii kuolee ja rokki soi. Bring it!

Rising Tide

Governor Axival stood upon a stripe-marked steel platform and watched an Arvus skimmer descend on the shipyard's bay area. Around him a sizeable formation of Elysian Drop Troops stood at ease, accompanied by their command staff and the representatives of the Commissariate. Alongside each platoon a Sentinel walker could be seen towering over the infantry. Bearing their regimental colours the company was ready to welcome the Astartes officer.

As his guest emerged from the skimmer carrier, Axival could see that Captain Taelos had come alone, unescorted by other Space Marines. The immense figure was clad in the yellow power armour of the Imperial Fists but the captain was bareheaded, his stern face turning to greet the welcome. The god of war walked through the Elysian ranks, casting a divine shadow over the mortal men as he went. Captain Taelos was wearing a ceremonial fur cape and carried a sheathed blade strapped to his belt along with a number of grenade pouches.
"I bid you welcome, Captain Taelos" Governor Axival said and took a bow, gesturing the Space Marine to follow him to the operational quarters. "We're most pleased you've decided to aid us in our quest."
"The alien presence in Nimbosa is strong. The Emperor is not pleased with the combat prowess displayed by the Militarum." Taelos spoke softly but with a little impatient tone of voice.

"I'm certain to see the Imperial Campaign take a new turn now that you've taken charge, Captain" Axival consented as the men walked side by side through another massive bulwark. "The Tau and their allies are accustomed to the traditional infantry tactics displayed by our Guard Regiments, but they are not prepared for the mind of an Astartes."
"What can you tell me about the battles in the region so far?" Taelos asked, remediating the position of his left, skull-decorated gauntlet. The Governor took his time before answering, obviously choosing his words with care. They were almost at the end of the glass-walled corridor when he finally spoke.

"The Tau Empire has had time to prepare for our invasion. Their positions are fortified and the regular infantry is systematically backed with air support and rapidly deploying battle suits. Their counter-attacks are invariably mechanized and constantly leave us in need of more anti-tank supplies" Axival explained, as the pair ascended the short steps onto a balcony, where the entire Naval Base could be seen bathing in the light of a setting sun. "The Tau are however only part of the challenge. When trying to reach the actual battle line our forces are continuously harassed by their alien mercenaries, strong and savage scavenger-creatures originating from planet Pech. These auxiliary warbands form the backbone of hostile forces on this quadrant and we're losing precious time undergoing tiring guerilla warfare against these mercenaries."
"I want to have a word with your Fleet Admiral about our bombing run capacity." Taelos grunted. "We need constant fire missions to slow enemy armour in order to breach the Tau defense lines. The aliens are dug in and as we concentrate aerial and artillery efforts we will be able to conquer a stronghold at a time."
"I'll set up a tactical briefing at once." Axival bowed.
"Make sure the Militarum command staff is present. I want to know more about the way the Tau have formed their defensive strategy. Their forces are stretched wide and operate without a solid leadership; their tactical acumen will be relying on theoretical standards."
"As you wish. But aren't you at all concerned about the influence of the primitive mercenary savages? The contrast they bring to the Tau tactica in ferality and bloodthirst has been quite intimidating on our ground troops."
"No. Mercenaries are my favorite kind of adversaries. It's rare to be given such a choice in warfare. The xeno scum you mentioned are no different. They can be fought..." Taelos said, turning to gaze the red horizon. "...or bought."