Hound the Stars: Display base

The World Eaters were built with a certain goal from the get-go - to compete in Helsinki's Warhammer Store in their annual Armies on Parade competition. We also had some titles to defend - last time I participated the Carcharodons took home the gold, as did Ollie's traditional World Eaters a year before! With this in mind we concentrated in creating as detailed and cohesive entry as possible, including the mandatory 2x2' display board in our planning early on. With the army ready and exactly three days to go before the Parade, the display blueprints were finally laid on the workshop's table...

Armeijan valmistuttua paraativiikolla jäi vielä muutama päivä aikaa saada display board kasaan; onneksi sen kanssa oli tehty ajatustyötä jo hyvä tovi. Halusin ehdottomasti tehdä aika näyttävän (ja korkean) display boardin, joka tukisi armeijan narratiivia - ilman oikeaa kulissia pelkistä figuista ei välittyisi kokonaisuuden avaruustaisteluteema. Finnfoam-levyistä pilkottiin siis määrämittaiset kappaleet ja figujen alustoja mittayksikkönä käyttäen siihen alettiin rakentaa asteroidikaivantoa...

Foamin lisäksi perusmateriaaleina käytettiin myös MDF:stä laserleikattuja laskeutumisalustoja, GW:n rauniosettien muoviosia, peltipurkkeja ja muuta sälää lukuisista bitsbokseistamme. Tässä näkyy jo Land Speederien alustoille tehdyt kivenlohkareet, joihin tulisi myöhemmin lisää maisemointia - alustan "jalanjäljen" piirtämällä figulle osaisi jättää asianmukaisen tilan.

Yksityiskohdat lisääntyvät, kaivannon alapuolella leijumaan on tehty myös muutamia irtoasteroideja. Painottomuutta kuvaavia kiviä oli alunperin tarkoitus tehdä myös figuihin lisäämään tunnelmaa, mutta koin ne lopulta turhan epäkäytännöllisiksi pelata ja kuljettaa. Displayssa olisi kuitenkin mahdollista revitellä! Ylemmän laskeutumiskannen viereen kaivoin myös kolon Bluetooth-kaiuttimelle, joka soittaisi display-käytössä Dead Space -pelien ambienssia armeijan taustamusaksi. Myös kaiutin itse maalattiin ja weatheroitiin osaksi maastoa.

Kun runko ja yksityiskohdat olivat kasassa, oli aika täyttää kolot ja lisätä tekstuuria. Polyuretaanivaahto loi seinämiin toimivan kuukiviefektin, jota oli helppo muokata taltalla ja veitsellä sopivaan muotoon. Sinne tänne lisättiin myös hiekkaa ja korkinpaloja lisätekstuuriksi; näitä oli käytetty myös armeijan miniatyyrien beisseissä, joten oli vain loogista sisällyttää samoja elementtejä myös display boardiin.

Kivi on hakattu lopulliseen muotoonsa ja ajoneuvoille on valmistettu sopivat parkkipaikat. Sitten maalaamaan!

Ennen spraypohjamaalausta sudimme vielä kallio-osiin tummanharmaan pohjamaalin, sillä pelkästään suihkutellen olisi haastavaa yltää kaikkiin huokoiseen materiaaliin hakattuihin koloihin. Tästä saatiin myös foamista leikatuille osille pintakerros estämään aerosolin syövyttävää vaikutusta.

Kun esikäsittely oli kuiva, sprayattiin koko display ensin mustaksi ja sitten kynäruiskun avulla metallinsävyiseksi rakennettujen alueiden osalta. Tämän jälkeen asteroidin kallioseinämiä päästiin kuivaharjaamaan luonnonvalkoisella, mitä seurasi ruskeita weathering powdereita ympäri displayta. Sinne tänne tuli myös paljon pieniä freehand-yksityiskohtia, julisteita ja klassiset raksaraidat kaikkien kävelysiltojen reunoihin. Samaan aikaan maalattiin kymmenkunta irtoasteroidia, jotka kiinnitettäisiin lopuksi leijumaan displayn ympärillä.

Displayn kehykset olivat yllättäen sen aikaavievin osuus; onneksi olin aloittanut niiden kanssa touhuamisen hyvissä ajoin, tai ne olisivat jääneet kokonaan tekemättä! Kehykset ja hampaat on leikattu paksusta pahvista, jonka reunat on peitetty teipillä niin, ettei pahvin sisällä oleva aaltokuvio paista rumasti päädyistä. Lisäksi kehykset töpöteltiin ennen kultaista spraymaalia hiekka-maaliseoksella, jotta niihinkin saatiin tekstuuria ja materiaalintuntua. Kehykset kiinnitettiin kuumaliimalla, minkä jälkeen niihin lisättiin kiinnitysruuvit yksityiskohdiksi.

Lopuksi irrotettavaan taustaseinään kiinnitettiin netistä tilaamani, avaruusaiheinen kangasjuliste sekä kaikki irto-osat, ja display board oli valmis tehtävälle! Yhdessä kehykset ja julistehan paitsi tukevat armeijan tematiikkaa, myös muodostavat World Eaterien palloa popsivan legioonatunnuksen. Displayn korkeus erotti sen paraatissa hyvin muista kilpakumppaneista ja antoi myös kaikille yksiköille hyvän ja arvokkaan sijoituspaikan; esimerkiksi tässäkään kuvassa mikään ryhmä tai ajoneuvo ei jää muiden taakse. Pari ledilamppua teki äänitehosteiden ohella viime silauksen - koko reilun vuoden kestänyt projekti oli valmis.

Seuraavaksi armeijagallerian pariin!

Space Marine Wall Art

Viime kesänä sain sisustelun ohessa äkkiä inspiraation maalata vuokra-asuntoni seiniä ja vedinkin yhden pitkän seinän uuteen kuosiin trendikkäällä keskiharmaalla. Ajattelin sitten tyhjää harmaata katsellessani, että olisi hauska tehdä siihen vielä jonkinlainen sisustusmaalaus. Mieleen tulivat ensiksi erilaiset tekstit tai pienemmät kuviot, mutta päätin lopulta mennä all in - jos kerta maalaamaan lähdettäisiin, tehdään sitten life-size Space Marine!

Törmäsin taannoin netissä kekseliääseen maalaustapaan, jossa sopivasti käsitelty kuva olisi mahdollista projisoida seinään videotykillä ja ikään kuin "värittää" seinämaalaus heijastuksen sisään. Päätin kokeilla menetelmää modernilla Space Marine -artilla, johon editoitiin ensin muutamia henkilökohtaisia twiikkejä (kuten Chapter-vaihdos) ja maalaustapaan sopivia yksityiskohtia. Kaiken kaikkiaan työ kesti lopulta parikymmentä tuntia, mutta onnistui aika hyvin - nyt Carcharodonien Tactical Marine vahtii järjestystä Malmilla! Alla on muutama work in progress -otos valmiiksi työksi rakentuvasta kuva-arvoituksesta. Mitäs seuraavaksi maalattaisiin?

Kuvaa kannattaa sommitella aiottuun taustaan eri kokoisina ennen työn aloittamista, projektorilla skaalaus onnistuu näppärästi. Huomasin, että kuva on myös hyvä kääntää negatiiviksi, niin tumman maalin ja projisoidun kuvan välille tuli mahdollisimman suuri kontrasti - näin oli helpompaa pysyä kärryillä siitä, mitkä kohdat oli jo maalattu. Tosi näppärä tekniikka ja soveltuu monenlaisiin kuva-aiheisiin!

True Grit: Painting Iron Hands Tactical Squad II

Ollin seikkailut Horus Heresyn synkässä ja sirpaleisessa miljöössä jatkuvat! Koska vapaailtoja ei voi juuri paremmin viettää, kuin Bolter-marineita värittäen, jatkui Iron Handien tuotantolinjalla Taktisten ryhmien väsääminen täysimittaisen armeijan tarpeisiin. Ei ole mikään salaisuus, että Ollille joutuu silloin tällöin tosissaan myymään ajatusta siitä, että armeijaan voisi ottaa pari erikoisasettakin, vaikka ihan vaan värin ja vaihtelun vuoksi! Mutta tokihan Boltgun-Mariinit on ikonisia sotureita ja niiden tehtailemisessa Frontside-Olli onkin lyömätön.

Koska projekteja on paljon ja pohjimmiltaan figuja valmistellaan pelikäyttöä varten, tulee käytettyjen tekniikoiden kuitenkin olla rutiininomaisia. Ollin Power Armour -maalaustyöskentelyssä tahtia rytmittävät pohjavärin tarkat valmistelut ja sitten erilaisten yksityiskohtapintojen työstäminen yksi kerrallaan. Kokonaisuutta kannattelevat washit ja layeroidut highlightit (usein alkuperäisellä perusvärillä mustepesujen päälle). Reseptit on myös useita projekteja työstäessä hyvä kirjoitella ylös, niin ei jotain aiempaa hanketta jatkaessa tarvitse arpoa, että mitähän maaleja mihinkin kohtaan oli sudittu!

Frontside-Ollin Iron Hands -maalausresepti

Haarniska

Musta spray-pohjamaali
Vallejo Metallic Black
Leadbelcher-korostus (kevyt drybrush)
Druchii Violet -pesu
Agrax Earthshade -pesu
Vallejo Metallic Black -korostus (kevyt drybrush)
Leadbelcher-korostus (kevyt drybrush)
Nuln Oil -pesu

Tässä vaiheessa figuihin suihkutellaan Mastonin matta spraylakka. Todellisuudessa Mastonin mattapintaisena markkinoitu lakka jättää kuitenkin (erityisesti Metallic Blackin luomaan efektiin yhdistettynä) näppärän puolikiiltävän pinnan, mikä sopii hyvin mustaan metallihaarniskaan. Muut yksityiskohtapinnat maalataan siis lakan päälle, jotta niistä tulee mattapintaiset ja niihin saadaan erilainen "materiaalintuntu"!

Metallit

Leadbelcher-perusväri
Nuln Oil -pesu
Ironbreaker-korostus laakeampiin metallipintoihin
Runefang Steel -korostus korkeimpiin kohtiin

Pronssi/kupari

Sycorax Bronze -perusväri
Agrax Earthshade -pesu
Sycorax Bronze -korostus
Runefang Steel -korostus korkeimpiin kohtiin
Nihilakh Oxide -efekti haluttaessa pronssiosiin patinaa

Kasvojen iho

Dawnstone tai Rakarth Flesh -perusväri
Ohennettu Druchii Violet -pesu
Seraphim Sepia -pesu
Rakarth Flesh -korostus
Pallid Wych Flesh -korostus

Valkoiset osat

Ulthuan Grey -perusväri
Ohennettu Drakenhof Nightshade -pesu
Ulthuan Grey -korostus
White Scar -korostus

Pistoolikotelot

Nurgling Green -perusväri
Agrax Earthshade -pesu
Nurgling Green -korostus
Athonian Camoshade -pesu
Nurgling Green -korostus

Alustat

Baneblade Brown -perusväri
Karak Stone -drybrush
Vallejo Sepia Wash -pesu
Karak Stone -drybrush

Kivet

Dawnstone -perusväri
Vallejo Sepia Wash -pesu
Dawn Stone -drybrush
Karak Stone -drybrush

Ja näin valmistuu reippaalla aikataululla kymmenen taistelijan vahvuinen ryhmä valmiina puolustamaan kotiplaneettansa ja primarkkinsa kunniaa. Alustoihin on hyvä vielä lisätä väriksi vähän Army Painterin tuft-ruohotupsuja ja sekalaista joutomaan roinaa. Pian päästäänkin jo pienen Patrol-armeijalistan pistemääriin ja testipelien pariin!

Make it rain

Aika rikkoa radiohiljaisuus! Viime viikot on olleet blogin puolella aika rauhallisia, mutta figutouhuja on ollut riittämiin. Iso osa effortista on mennyt Space Sharks -armeijan uuden osaston ja liittolaisten rakenteluun valmistauduttaessa Turku Fanaticiin, joka sodittiin viime viikonloppuna. Tiimiturnauksena pelattuun viisikierroksiseen tapahtumaan valmistui ajoissa sotajoukko, joka oli pelityyliltään ja hahmoiltaan hyvinkin erilainen kuin alkuperäinen Ropeconissa nähty Sharkien 'Task Force Megalodon'. Kokoelma kasvaa!

Space Sharks -joukkojen väsääminen oli tärkeä projekti keväälle, sillä musta alkoi tuntua, että muuten tulisi vain pelattua Necroneita koko vuosi. Cronslaught-rushaamisen hiominen oli loppu- ja alkuvuoden juttu ja nyt Zahndrekh-johtoiset Necronit lähtevät pian myös Adepticoniin Chicagoon. Vaikka mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, pelaan ruosteista konearmeijaa luultavasti vielä loppukesän European Team Championshipeissakin, joten freesi boogie rennommassa Tiimi-Fanaticissa oli hyvä breikki sekä pelailu-, että hobbymielessä. Oli hauska palata vanhemman armeijan pariin kovalla innolla ja asenteella sekä tietty saada uusi osasto lopulta valmiiksi!

Pelasin Turussa allaolevaa listaa, johon tuli parikymmentä figua vanhasta armeijasta. Loput rakennettiin alkuvuoden mittaan deadlinen lähestyessä ja maalattiin viimeisinä iltoina valmiiksi. Lista aloitti elämänsä Grey Knight -liittolaisten kanssa ja ehdin maalata kokoonpanoon myös Dreadknightin, mutta tulin siihen tulokseen, että lista toimisi paremmin Tau-liittolaisin. Mulla ei ollut aikomustakaan käyttää armeijassa tavallisia Tau-figuja, vaan halusin niiden sopivan Sharkien tyyliin ja keisarilliseen teemaan. Adeptus Mechanicus -osista ja Avaruushaiden uusista maavoimista tarkemmin loppuviikosta!

Space Sharks Strike Formation

Carcharodons Codicier Tiburo Acanthias (Tigurius) 165
- Stave of Nemo
- Psychic Pylon

8 Carcharodon Veterans, Squad Cetorinos (Sternguard) 266
- 8 Plasma chargers (Combi-Plasma Guns)
Drop Pod with Locator Beacon 45

5 Carcharodon Scouts, Squad Avalanche 55
- Bolt pistols & Close Combat Weapons

5 Carcharodon Scouts, Squad Hurricane 55
- Bolt pistols & Close Combat Weapons

5 Carcharodon Threshers (Devastator Centurions) 450
- 2 Grav-Cannons with Grav-Amps
- 2 Lascannons and Missile Launchers
- Sergeant Couture with Lascannon, Missile Launcher and Omniscope

Chapter Fire Raptor Gunship "Megalodon" 225
- Twin-linked Avenger Bolt Cannon
- Quad Heavy Bolters, 4 Stormstrike Missiles
- Extra Armour

Chapter Stormraven Gunship "Poseidon" 230
- Twin-linked Assault Cannon
- Twin-linked Multi-Melta
- Hurricane Bolters, Stormstrike Missiles

Adeptus Mechanicus Expeditionary Force

Force-Commander Gavon Demers (Ordo Xenos Inquisitor) 55
- Psyk-out Grenades
- Psychotroke Grenades
- The Liber Heresius

Magos Explorator Maximilian (Tau Commander) 165
- Command & Control Node
- Multi-spectrum Sensor Suite
- Iridium Armour
- Engram Neurochip
- Vectored Retro-thrusters

19 Adeptus Mechanicus Hiveside Militia (Kroot Carnivores + Kroot Hound) 138
- Sniper Rounds
- MPU5 (Mobile Pioneer Unit)

Kirjoittelen varmaan myöhemmin vielä fiiliksiä Fanaticista ja kompaktit raportit peleistä, mutta ajattelin nyt esitellä turnaukseen valmistuneet koneet! Mun ja Juhan yhteisprojektina on ollut laittaa kasaan pari Forge Worldin makeaa Astartes-lentsikkaa, eli Fire Raptor -hävittäjä ja Storm Eagle -kuljetuskone. Fanatic oli hyvä deadline, sillä siellä Forgen sääntöjä sai myös käyttää.

Juha kokosi Forgelta tilatun Storm Eaglen viime vuonna ja summasi, että mallin rakentaminen ei ollut mikään puistokävely. Kun ostin Saksan Spiel-messuilta Fire Raptorin Forgen standilta ajattelin, ettei se nyt niin paha voi olla... Aikamoinen hampaidenkiristely siitä kuitenkin tuli! Hartsiosat on hienoja ja design loistavaa, mutta osat eivät vain oikein mene yhteen ilman kääntelyä ja vääntelyä ja kokoamisohjeetkin ovat oikeastaan vain sisällysluettelo. Kuumailmapuhaltimella pystyi kuitenkin lämmittämään osia niin, että ne sai taivuteltua varovasti suoriksi ja lopulta koneet saatiin GF9 Super Gluen ja Rapid Curen avulla kasaan!

Fire Raptorissa on sairaan siistit itsenäiset kylkitykit vähän kuin moderneissa pommikoneissa. Pallomaiset tykkitornit kääntyvät figun sivuilla ja niissä on luukun takana oma Mariiniampuja kussakin.

Valittavana oli Quad Heavy bolterit ja Twin Autocannonit, tällä kertaa päädyin isompaan määrään laukauksia.

Ampuja paikallaan suolaamassa maakohteita. Näissä on niin hyvä fiilis ja koneen Strafing Run -erikoissääntö tekee vielä oikeutta figun meiningille.

Lopulta parivaljakko oli testilentokondiksessa! Kokeilin Fire Raptoriin haimaista evää Space Sharks -teemaan viitaten, mutta jätin sen kuitenkin lopulta pois. Ajatus olisi, että koneet maalattaisiin melko geneeriseen "laivastonharmaaseen" teemaan, jotta lentsikoita voisi käyttää osana sekä mun Carcharodoneja, että Juhan Imperial Guardia. Maalipinnan toteutimme yhteistyönä kummankin koottua ensiksi toisen koneista.

Ennen mustaa pohjamaalia ohjaamoiden ikkunat peitettiin teipillä.

Perusvärin toteutin kynäruiskulla käyttäen Vallejon Model Air -sarjan keskiharmaata. Ajatus oli pitää musta pohjaväri näkyvissä ja enemmänkin sävyttää kone harmaaksi, jotta malliin jäi varjoja ja maalipinnasta tuli elävämmän oloinen.

Heti perään lisättiin kontrastia vaaleammalla harmaalla tähdäten korkeampiin kohtiin, siivekkeisiin ja kulmiin.

Kun harmaat panssaripinnat olivat kuosissa, istuimme alas siveltimien kanssa ja maalasimme kaikki metalliosat Leadbelcherilla. Ne washattiin sitten mustalla ja ruskealla.

Figu drybrushattiin kevyesti lähes valkoisella, jotta metallirunkoon tulisi säänpieksemää tekstuuria. Kulmakohtiin kohdistunut kuivaharjaus toimi myös ylimääräisenä korostuksena.

Juhan weatherointitekniikka on omaa laatuaan ja annoin mestarin näyttää mallia. Ennen näkyvämpien vaurioiden, chippingin ja naarmujen tekemistä Juha tuputteli vaaleampia harmaita alueita sinne tänne pohjakohdiksi. Välisävy lisää taisteluvaurioiden kontrastia ja tekee myös fiiliksen, että maalipinta hilseilee vahinkojen ympäriltä ja paljastaa metallin (tai tässä tapauksessa varmaan jonkin scifistisen keramiittiseoksen) pohjavärin. Tämän jälkeen Juha vei koneet yksityiskohtapajaan ja maalasi ohjukset, valot, korostuksia aseisiin, moottorien lämpöjälkiä ja ohjaamot kuljettajineen.

Kun sain koneet takaisin, jatkoin vaurioiden ja yksityiskohtien parissa. Lisäsin ruiskulla tummia polttojälkiä moottorien, säleikköjen ja nokan ympärille, vedin koneiden pintaan miljoona naarmua mustalla, ruskealla, vaaleanharmaalla sekä lyijykynällä ja washailin ruostetta ja öljyvalumia korostettujen niittien ympärille. Fire Raptorin siipeen tuli myös pikku pin-up maalaus, Storm Eagleen taas lisäsin vielä myöhemmin "Jaws"-lempinimen.

Koneet näyttivät lopulta olevan asiallisen karussa kondiksessa, mikä oli tavoitteenakin. Juhalla oli työstämisessä siisti visio ja paljon makeita, realistisia ideoita, kuten koneiden nokkapaneelien maalaaminen mustaksi kuljettajaa häikäisevien heijastusten eliminoimiseksi ja polttoaineen karkailu rungon päällä olevista bensatankeista. Ohjusheittimet maalasin keltaiseksi, sillä se tuntui sotilaallisemmalta väriltä kuin punainen ja keltaista on käytetty myös muussa haiarmeijassa yksityiskohtavärinä. Kun kaikki tuntui olevan valmista, tomutin koneen hiekkaisella weathering powderilla ja harjasin suurimman osan pois niin, että pölyä jäi vain panssarilevyjen väliin ja muihin pieniin rakosiin. Koska puuterointi tasoittaa aina värejä ja vähentää kontrastia, washasin vielä kertaalleen paneelit, ritilät ja varjosopukat mustalla lakattuani koneen ensin Army Painterin Anti-shine lakalla.

Koneet on hartsiosien ansiosta niin raskaita, että vähän hirvitti laittaa niitä tavallisille lentsikkabaseille, mutta halusin kuitenkin pystyä käyttämään niitä sääntöjen mukaan turnauksissa ja muissa peleissä. Kasasin ensiksi aika lohkareiset alustat finnfoamista, korkkilevyistä ja hiekasta, mutta pohjamaalattuani ne lopputulos ei näyttänyt hyvältä ja sahasin suurimman osan kivikosta tasaisemmaksi vuoristomaastoksi.

Isojen lohkareiden juuret muodostivat sitten pientä kivikkoa ja makeita pikku kumpareita, joiden väliin oli hauska asetella pilkistelevää aluskasvillisuutta. Alustoista tuli muuhun haiarmeijaan nähden vähän turhankin pirtsakat vihreiden kasvien ansiosta, mutten antanut sen häiritä. Oikeassakin maastossa on kai vähän erilaisia kasveja. Ruskeat tuftit ovat Army Painterilta, static grass Gale Force Ninelta ja vihreä "sammal" Woodland Scenicsiltä. Ja hiekka Lohjalta!

Lopulta koneet pääsivät siivilleen ja oitis turnauspelien tunnelmaan.

Koneet olivat turnauksessa tosi hyviä ja toimivat osana listaa niin hyvin kuin olin toivonutkin. Fire Raptor antoi järisyttävää ilmatukea kaikissa peleissä taistellen menestyksekkäästi sekä vihollisen maa- että ilmavoimia vastaan ja tavallisen Stormravenin säännöillä tällä kertaa käyttämäni Storm Eagle toi mukaan mobiilia kuljetuskapasiteettia ja tarpeellista troopienpoistotehoa.

Fire Raptorin callsign oli tällä kertaa ihan alkuperäisen haiarmeijasuunnitelman mukaisesti Megalodon, tämän koneen taas samaa teemaa jatkaen Poseidon. Tässä kuvassa näkyvät myös yksikkönumerot ja fiilistelygraffiti.

Myös Fire Raptorin kattoluukussa näkyy haalistunut ryhmätunnus.

Tästä kuvasta voi bongata aavikon koneen panssaripinnalle pöllyttämää, weathering powdereilla toteutettua hiekkapölyä.

Itse tsiikailin koneita turnauksessa yleensä tästä vinkkelistä, vastapelaajien joukot sen sijaan joutuivat epäonnekseen vastakkain Fire Raptorin "business endin" kanssa.

Myös pilotit lasien takana on maalattu Codexin mukaiseen, punaiseen Techmarine-teemaan.

Kuljetuskone ja sen tulivoimainen saattaja metsällä. Enemies of the Emperor beware...

Ilmatuki on valmis taisteluun! Jatketaan muiden yksiköiden ja raporttien parissa myöhemmin!

Field Grid

Viime sunnuntain turnausta varten halusimme viimein päivittää Fight Clubin kenttälookkia kankaista kiinteämpiin ratkaisuihin. Vaikka ruohomatot ja aavikkolakanat on edullisia ja logistisesti näppäriä kuljettaa ja varastoida, on kunnolla tehdyillä pelilaudoilla aina makeempi heittää noppaa ja siirrellä figuja. Päätimme Juhan kanssa projektipäivän aamun suunnittelusessiossa tehdä neljä teemaltaan vähän erilaista kenttää, joiden kanssa voitaisiin käyttää Fight Clubilta jo löytyviä maastonkappaleita. Tässä siis nopsa ja iisi resepti pelikentän toteuttamiseen vapaapäivän aikana!

Ensimmäinen askel oli hurauttaa rautakauppaan. Maailman vanhin maastontekovinkki on hankkia standardikokoisen kentän pohjamatskuksi Finnfoam-levyjä (tai kilpailijan vastaavaa kamaa), jotka on paketista avattuina leikattu valmiiksi määrämittaan siten, että puolikkaina ovat sopivasti about 24x48 tuumaa. Latomalla vierekkäin kolme puolikasta saadaan siis lähes virallisen kokoinen 4x6 jalkaa kattava pelikenttä. Ostimme neljää kenttää varten kuusi levyä, jotka leikattiin mattoveitsellä ja karateiskuilla halki jo paikan päällä, jotta kappaleet mahtuisivat paremmin ajoneuvoon.

Fight Clubille palattuamme kasasimme tarvikkeet työpisteelle ja aloimme liimata levyjä yhteen. Mikäli kenttää on tarkoitus liikutella paljon tai sen tukena ei ole kaiken aikaa pöytälevyä, kannattaa rakentelijan lisätä tukirangaksi esimerkiksi puurimaa reunoille. Meidän tarkoituksiin kuitenkin riitti kevyemmät otteet, työnsimme foam-levyjen väliin cocktail-tikkuja pitämään liimapintoja yhdessä ja teippasimme pöydän saumat nurjalta puolelta tiukasti umpeen. Alapuolelle myös vedettiin jesarit päädyistä päätyyn ja myös ristiin tuomaan lisäpitoa. Mikäli säilytystila on kortilla, on ehkä helpompaa jättää levyt irrallisiksi, jolloin pöytä varastoituu paljon pienempään tilaan. Ammottavat raot levyjen välissä kuitenkin pistävät vähän silmään ja me haluttiin tehdä yhtenäiset, isot pöytälevyt. 

Tällainen pöytä kestää hyvin pelikäyttöä, mutta sitä siirreltäessä pitää olla varovainen, ettei nostaessa laita liikaa jännitettä saumakohtiin, tai levyt saattavat murtua irti. Ja niin joo, foam-levyissä on myös monesti tehtaalla tehtyjä merkintöjä, painettuja sarjanumeroita ja sen sellaista; levyt kannattaa pyöritellä niin, että logot ja tekstit jäävät nurjalle puolelle, sillä ne saattavat muuten kuultaa ärsyttävästi maalipinnan läpi.

Kun levyt olivat about liimautuneet yhteen, saattoi niihin alkaa tehdä vähän pinnanmuotoja. Me ei haluttu pöytiin kiinteitä kohoumia, kuten kukkuloita, sillä halusimme pystyä tarvittaessa varastoimaan levyt vastakkain tiiviiksi kasoiksi. Kukkulat voisi sitten lisätä tarvittaessa irrallisina maastonkappaleina. Kaikki kiinteät maastoelementit siis tehtiin syvennyksinä, esimerkiksi hakkaamalla epätasaista kalliotekstuuria pintaan. Kuoppia iskiessä kannattaa kuitenkin ottaa iisisti, sillä nopat vierivät helposti koloihin ja figujen haluaa pysyvän pystyssä pelikäytössä.

Kuumailmapuhaltimella on helppo tehdä erisyvyisiä monttuja ja rikkoa vähän golfkenttämäistä tasaisuutta. Näin pystyy myös tekemään valmiita pohjia kraatereille, joiden ympärille on helppo kasata vähän hiekkaa ympärille lentäneeksi maa-ainekseksi ja viimeistellä ympäristöä tummemmalla maalipinnalla. Me kuitenkin haluttiin, että kenttä sopii myös fantasiamaisemaksi ja historiallisiin peleihin, joten teimme vain simppeleitä kumpareita sinne tänne. Tässäkin easy does it, sillä liikaa foamia kuumentamalla syntyy kuplia, repeämiä ja rosoista tekstuuria, joka sopii kyllä hyvin Tyranid- ja Demooonimaastoihin, mutta on turhan erikoista tavanomaisiin maisemiin. Puhaltimella voi toki myös halutessaan puhkoa reikiä levyihin.

Pintalookki kuosissa. Kuumensimme parin pöydän pintaan myös "ojia", jotka voivat kuvata esimerkiksi joenuomia, kuivuneita kahlaamoita tai vaikka juoksuhautoja. Ojassa näkyvät röpöläiset kohdat ovat juuri tulosta vähän turhan innokkaasta kuumentelusta. Joskus niitä on vähän vaikea välttää, mutta kaikeksi onneksi ne voi aina täyttää esimerkiksi kitillä tai silotteella.

Seuraavaksi seuraa pöydän teksturointi ja maalaus. Meidän mielestä käytännöllisin keino on tehdä työ saumauslaastilla, joka on tosi näppärää, esimerkiksi kylpyhuoneiden kaakeloinnissa käytettävää tavaraa. Matsku ostetaan värillisenä jauheena, joka sitten sekoitetaan haluttuun määrään vettä ja yleisliimaa. Jutun juju on, että sörsseliä pöydän pintaan sivellessä se tulee samaan aikaan sekä teksturoitua karkeaksi, että pohjamaalattua suoraan maanläheiseen sävyyn. Hyvinvarustetusta rautakaupasta on laastia saatavilla vaikka missä ruskean ja khakin sävyssä, joten se on tosi hyvä pohjaväri monenlaisiin kenttiin. Mikäli laastia ei ole saatavilla, voi aina sekoittaa sopivan väristä maalia, liimaa (vaikka Eri-keeperia) ja hiekkaa (mahdollisimman hienoa, esimerkiksi eläinkaupoista löytyvä chinchillahiekka on hyvä) ja sutia kenttä syntyneellä seoksella. Laasti on kuitenkin niin edullista, riittoisaa ja käyttötarkoitukseen sopivaa, että kannattaa tutustua ja hankkia vaikka varastoon.

Pohjamaalin levittäminen ja sen kuivumisen odottaminen on pelipöytäprojektin ylivoimaisesti aikaavievin osuus ja kun se on poissa alta, on jäljellä lähinnä viimeistelyä! Tähän pöytään kuivaharjasimme isoilla pensseleillä vähän kontrastia ja kellertävää sävyä isosta talomaalipurkista, jonka Olli osti aiempaa pelipöytäprojektiamme varten. Maalin kuivuttua sivelimme sinne tänne ohennetulla liimalla länttejä, joihin ripoteltiin paksusti Woodland Scenicsin ruohosirotetta tuomaan väriä. Liiman kuivuttua keräsimme ylimääräiset ruohot takaisin pusseihin ja teippasimme ulkoreunat mustalla jesarilla tuomaan viimeistellyn lookin ja vähän lisäjämäkkyyttä.

Sitten vain maastot päälle ja pelaamaan! Riittävän geneerisin pöytälevyin syntyy monenlaisia kattauksia, eikä työhön käytetty päivä ole paha investointi tunnelmallisesta taistelukentästä.

Yksi neljästä pöydästä testikäytössä Hammerhead-turnauksessa.

Maastonteko on ylipäätään tosi hauskaa ja inspiroivaa ja Fight Clubia kehittäessä tietää aina myös, että maastot tulevat varmasti käyttöön. Ideoita tuntuisi olevan enemmän kuin aikaa työstää niistä valmista, mutta rakentelemme pikku hiljaa maastoja clubikäyttöön ja omia haavematsejamme varten. Ehkä kaikki suunnitellut sodat ehtii jonain päivänä tapella! Kuvassa vähän fiilistelyä tulevaan, toivotaan et päästään pian koko jengillä kannelle ja työn touhuun!