December 18, 2013

Congratulating the General Primus!

War Head Fight Club on tältä vuodelta ohi! Eilinen, vuoden 2013 viimeinen klubikerta sujui tavalliseen malliin maalailun ja hyvin erityylisten matsien parissa; illan aikana pelattiin niin mini-Apocalypsea kuin turnaustreeniotteluitakin. Paikalla oli jälleen myös pari ensikertalaista, joka on mitä tervetullein ilmiö, näin yhteisö kasvaa ja pidot paranee! Nöyrät kiitoksemme kaikille tänä vuonna Fight Clubiin osallistuneille.

Yksi figutappelukerhomme erikoissäännöistä on, että pelaajat täyttävät sotimaan saapuessaan aina pelipaikalta löytyvää vieraskirjaa. Tämän avulla pidämme hiukan silmällä pelattuja pelijärjestelmiä, keräämme viihdemielessä dataa ja voimme myös tarkastaa, ketkä ovat aktiivisimpia kävijöitä. Tiukka pelirutiini on hieno meriitti ja näin kauden päätteeksi haluamme jakaa tunnustuksen ahkerimmalle Fight Club -kenraalille. Vieraskirjan sivuilta vaklattuna Jouni "Inouj" Haavisto oli ihan omissa luvuissaan sekä pelatuissa peleissä, että Codex-vaihtuvuuksissa!

WRHD Fight Club General Primus 2013: Jouni Haavisto



Noniin! Herra Haavisto omin sanoin pähkinänkuoressa?

Ihan kohta 28-vuotias myynnin ammattilainen ja liiketalouden opiskelija. Espoolaistunut pääkaupunkiseutulainen.

Kerro kompakti retrospektiivi omasta figuilu-urastasi!

Figu-ura alkoi joskus 90-luvulla Kaisaniemen Fantasiapeleistä ostetuilla ukkeleilla noin 10-11 vuoden iässä. Matka Fantsuun johti Doom Trooper -pelikorttien kautta. Ensimmäiset figuni oli High Elffejä, minkä jälkeen kokosin sitten tosi sekalaisesti muita armeijoita ja pelejä. Ekat Boxed setit olivat FaBan viitosedikka sekä Gorkamorka! 16-vuotiaana homma lähti isosti liikkeelle, kun Gorkamorka-örkit kasvoivat 40k-armeijaksi ja samalla löytyi muutama uusi pelikaveri (Tatu Purhonen, Joonas Neva, Aleksi Meuronen), joiden kanssa opin pelaamaan niin sanottuja täysikokoisia pelejä. Noin vuoden kestäneen omalla porukalla pelailun jälkeen tutustuin turnauspelaamiseen jälleen Fantsun ja skenen silloisten isojen poikien, eli Chaosboyzien kautta.

Turnauspelaaminen imaisi heti mukaansa. Kilpailullinen olen ollut aina ja lisäksi uusien ihmisten ja armeijoiden näkeminen oli vaan niin siistiä. Turnausten kautta tutustuin kavereihin kuten Pekka Koskivirta, Juho Klemola, Aleksi Salminen ja Aku Sonninen, joiden kanssa perustettiin pahamaineinen Royal Family -figupeliporukka. Tuolloin tuli sodittua örkkien ohella myös Ultramarineilla, Iron Warrioreilla, Catachaneilla, Armoured Companylla, Lost and the Damnedilla ja SIsters of Battlella, Faban puolella taas Breteillä, Helffeillä, Kaaoksella ja Empirellä. 

Turnauksia tulee vuodessa pelattua edelleen toistakymmentä ja sängyn alla lepää matkalaukullinen pokaaleita ja voitonmerkkejä vuosien varrelta. Hienoimpia henkilökohtaisia saavutuksiani ovat olleet Turku Fanaticin voitto sekä Fantasy Battlessa, että 40K:ssa sekä Suomen 40K European Team Championships -joukkueen kipparointi neljännelle sijalle viime kesänä Serbiassa.

Miten viikoittainen matsaaminen kiehtoo edelleen?

Vuodesta 2009 ollaan vuosittain treenattu ETC:hen, se on päällimmäinen syy aktiiviselle pelaamiselle. ETC on vuoden kohokohta; viikko kavereiden kanssa jossain mageessa mestassa figuilla pelaillen, virvokkeita nauttien ja tutustuen figupelaajiin ympäri Eurooppaa ja maailmaa. ETC:tä varten pyöritellään ideoita ympäri vuoden ja niitä pitää aina tietty päästä testaamaan.

Mikä armeija inspiroi tällä hetkellä ja miksi?

Tällä hetkellä odotan vesi kielellä uuden Tyranid-kirjan ilmestymistä. Sain Nidit vähän kuin pakon edessä ETC-armeijakseni viime keväänä ja rakastuin niihin hitaasti, mutta syvästi. Tyranideilla pelaaminen on tarkkaa, mutta palkitsevaa puuhaa ja erilaisia taktiikoita eri matseihin oli tosi kiva kehitellä. Toivottavasti ei nyt tarvitse pettyä uuteen kirjaan ja saa jatkaa ötököiden parissa. Toivon että kirjan power level on sopiva, eikä liian kova. Toivoisin haastavaa mutta palkitsevaa Codexia, jotka on mun lemppareita ylipäätään!

Jaa oma näkemyksesi figumaailmaa kuumottavaan Escalation + Dataslatet debaattiin pelaajan ja turnausaktiivin näkökulmasta.

En osaa noista kirjoista hirveästi yksittäisinä tuotteina sanoa. Ilmeisesti Games Workshop haluaa tuoda koko tuotesarjansa mukaan päivittäiseen pelaamiseen, mikä ei voittoa tavoittelevalle yritykselle ole mikään ihme. Itse en kuitenkaan ole liian väkevien yksiköiden ystävä ja en siksi ole noihin hirveästi perehtynyt. Ylipäänsä GW:n nykylinjassa (joka maistuu hieman sokealta ahneudelta) pelottaa ihan GW:n itsensä puolesta, että eivät vain kaivaisi itselleen kuoppaa, josta ei pääse enää ylös.

Jos voisit muuttaa jotain Suomen turnausskenessä, mitä se olisi?

Suomen turnausskene on taas viime aikoina ollut ilahduttavan aktiivinen ja ehkä tästä syystä johtuen hyvinkin kirjava. Kaksi asiaa, mitä olen peräänkuuluttanut ja kuulutan jatkossakin ovat sekä turnausjärjestäjille, että osallistujille. Ensinnäkin pitää muistaa olla kiitollinen siitä, että joku jaksaa jotain järjestää. Näistä hommista ei tässä maassa kukaan mitään tienaa, eli kaikki on vapaaehtoistyötä. Kunnia niille jotka sen ansaitsee ja turha kitinä pois. 

Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, että kun järjestät turnauksen, tulee sen säilyttää tietty taso. Turnaukset poikkeuksetta tuppaavat maksamaan osallistujille jotain, joten on mielestäni kohtuullista, että "maksavat asiakkaat" saavat sen, mikä heille on tuoteselosteessa, eli turnauspaketissa luvattu. Nämä ei oo välttämättä niinkään muuttamisen aiheita, vaan muistamisen.

Kuka on arkkivihollisesi? Millä tämä pelaa?

Tää oli aika paha kysymys, koska vuosien mittaan on ollut erinäisiä saagoja monia pelaajia ja näiden armeijoita vastaan. Ehkä kuitenkin Joonas "Aven" Neva, sillä tämän mustanpuhuvia Space Marineita vastaan käydyt sodat on monesti olleet kaikista tiukimpia ja ehkä jopa katkerimpia. Joonas on mun hyvä kaveri, mutta monessa asiassa tosi erilainen ja usein eri mieltä. Pelatessa meillä on kuitenkin poikkeuksetta ollut tosi hauskaa, mageimpina muistoina ovat vitosedikan Ghazghkullin örkkien ja Mephistonin Blood Angelien välillä käydyt kissa ja hiiri -leikit.

Minkälainen oli ensikosketuksesi Fight Clubiin vanhalla Poromagialla?

Tultiin jokin viimetalvinen tiistai-ilta taistelutoveri A. Meurosen kanssa läpi tuulen ja tuiverruksen paikalle toteamaan, että vihdoin Suomeen ja pk-seudulle oli saatu puitteet toimivalle viikoittaiselle pelikerholle. Iso kiitos tästä T. Valveelle ja muille poroille sekä War Head -operaattoreille. Kyseisen illan sodissa taisin pelata isännän Blood Angels+Space Marines -liittoumaa vastaan örkeillä? (toim. huom. kyseinen Sotapää nyökkää ja muistelee lämmöllä Death Companyn murhatöitä, vaikka matsi menikin selvästi örkeille!)

Miten kehittäisit kerho- ja turnaustoimintaa Fight Clubin järjestelyiden tai puitteiden osalta?

Joku 40k-liiga tai -Cup ois tosi magee. Miksei kampanjakin, vois jopa välillä irrottautua ETC-pelaamisesta. :) Veteraanien omasta viikoittaisesta peli-illastakin on tainnut olla puhetta. 

Jatkuuko Fight Club -aktiivisuutesi myös vuonna 2014?

Hell Yeah! Tyranidit tulee syömään jengin naamat tiistaisin myös ensi vuonna.

Jos saisit valita itsellesi viikonlopuksi yhden Warlord traitin, mikä se olisi ja mitä tapahtuisi?

Aika paha! Siihen taitaisi liittyä ainakin Night Attacker, InterRail-liput ja kaupunkien valloitus.

War Head kiittää ja onnittelee vuoden aktiivisinta Fight Club -kenraalia ja toivottaa suosiollisia silmälukuja uudelle vuodelle! Palkintona merkittävästä ahkeruudesta taistelukentillä Jouni saa noutaa Poromagian myymälästä veloituksetta uudenkarhean Codex: Tyranids -kirjan sen ilmestyessä alkuvuodesta.


No comments:

Post a Comment