March 29, 2011

ASH WASTE MADNESS

Vanhat imageshackiin lataillut kuvat on valitettavasti räjähtäneet rikki näistä vanhemmista artikkeleista. Katsotaan, jos kuvat löytyisi vielä jostain kovalevyjen kätköistä ja saataisiin ne fiksattua...

Aikataulut ja päivärytmit ovat olleet sen verran kreisit, ettei hetkeen ole ehtinyt päivittelemään. Olen kuitenkin saanut haalittua harrastuspäivistä kuvamateriaalia, sillä kamera on pysynyt tiiviisti mukana reissussa ja Pelikaupalla. Intensiiviviikolla kasattiin työkaverini Dean Claytonin kanssa Model Expo-pöytää keskiviikon, torstain ja perjantain aikana ja saatiin kuin saatiinkin paketti kasaan. Uudet maastot saivat tulikasteensa henkilökunnan 8000 pisteen 40k megabattlessa sunnuntaina ja setti toimi hienosti. Kokonaisuus lähetetään Model Expon jälkeen Porvoon myymälämme pelitiloihin, joista niitä kierrätetään ketjun eri promootio- ja pelitapahtumiin. Hyvään käyttöön siis!

Kuumalankaleikkurin ja foamien kanssa väkertely iski jonkinlaista rakennuskipinää lämpenevään kevääseen. Uusi maastoprojekti on jo vireillä, spesiaalisettiä omaan ja harrastusporukan skenaario- ja kampanjakäyttöön... Alla kuitenkin kuvia edellisestä projektista. Teemana oli siis Kaaoskääpiöiden helvetillinen valtakunta johon epäkuolleet hyökkäävät maanalaisista kryptista... Synkkää menoa!








































Päärakennusaineena toimi mulle jo entuudestaan tuttu finnfoam. Riittoisaa tavaraa ja saatavilla levyinä rautakaupoista.




























Työkaluja ja välttämättömyyksiä, joista tärkeimpänä kuumalankaleikkuri ja pieni askartelusaha.




























Alustana käytettiin Games Workshopin Realm of Battle-settejä niiden käytännöllisyyden vuoksi. Valmiit ja helposti muokattavat levyt nopeuttavat rakennusprosessia, kestävät vaikka ydinsodan ja ne on helppo kuljettaa tapahtumapaikoille.




























Sitten ei muuta kuin leikkelemään! Oheistuotteena syntyy paljon irtohöttöä, jota ei kuitenkaan kannata heittää heti roskiin; pienet palat toimivat hyvin pieninä lohkareina tai muina maastoelementteinä. Kuumalankaleikkuri söi projektin aikana neljä paristoa ja rapiat päälle.




























Ylijäämämatskuista väsäsin geneerisiä kalliorykelmiä turnausmaastoiksi. Koko projektin ajan kiinnittelyyn käytettiin kuumaliimapistoolia, mikä oli mulle uusi tuttavuus ja aivan ylivertainen kapine nopeatempoisessa projektityöskentelyssä. Beissasin kivilohkareet pahvin sijaan Plasticardille, sillä muovilevy ei taivu ja aaltoile ärsyttävästi liiman vaikutuksesta useiden pahvimateriaalien tapaan.




























Mun pääasiallinen projekti ja pöydän centerpiece-elementti oli tulivuorilinnoitus. Yhdistin neljän Realm of Battle-levyn nurkkakukkulat yhdeksi suureksi kukkulaksi ja hahmottelin tulivuoren jalanjäljen syntyneen maastonmuodon perusteella. Näin syntyy vaikutelma, että vuori alkaa vielä alempaa levyistä kun maastonkappale sopii kukkulan laelle nätisti. Vuoren laella on pieni tasanne, johon voi pelissä sijoittaa vaikkapa kiväärimiehiä, tykkejä tai muita sotakoneita. Kaiversin vuoren etuosaan kolon resiiniportille, jonka sain taannoin työkaverilta. Pöytälevyissä oleva tieosuus johtaa suoraan portille.

Ainoa takaisku tuli itse tulivuoren kidan laavaa tehdessä. Mun alkuperäinen suunnitelma oli käyttää laavaksi Water Effect-ainetta, joka on hyvää tavaraa tehtäessä jokia tai esimerkiksi lammikoita figujen alustoihin. Käytin kuitenkin ainetta vähän liian reilulla kädellä ja tajusin vasta myöhemmin, että water effectin 24 tunnin kuivumisaika ei sovellu ollenkaan tämäntyyliseen, rytmitettyyn ja intensiiviseen työskentelyyn. Ongin siis talouspaperilla enimmät mähmät pois ja korvasin tavaran Eri-keeperillä. Sen tuntuma ja kiinteys olivat paremmat ja esimerkiksi laitojen yli valuvat laavanorot syntyivät käytännössä itsestään pursotusta hiukan ohjaten.




























Muita maastonkappaleita odottelemassa maalausta. Kivipaasit ovat mun mielestä hauskoja ja tosi klassista  Fantasy-maastoa, enkä voinut olla tekemättä niitä tähänkin projektiin. Kellertävä finnfoam on pohjamaalattu suurpiirteisesti GW:n foundation-väreillä, sillä foam sulaa styroxin tapaan sprayattaessa ilman jonkinlaista pintakäsittelyä.

Alunperin meidän oli tarkoitus tehdä yhden levyn kokoinen hautausmaa, josta epäkuolleet nousisivat tappeluun kääpiöitä vastaan. Saimme kuitenkin tiedon, että pöytätilamme messuilla leikkautui noin puoleen ja jouduimme muuttamaan alkuperäisplaneja. Kehittelin tilan säästämiseksi idean maanalaisista kryptista ja hautaholveista ja rakensin niihin johtavan luolaportin. Sen pohja on kolmion muotoinen, eli kun maastonkappale asetetaan pöydän nurkkaan syntyy vaikutelma, kuin vuori jatkuisi johonkin pöydän ulkopuolelle. Teetätin Ollilla pari greenstuffista sculptattua soihtua, jotka maalasimme luolan oviaukon molemmille puolin hohtamaan "luurankosotureita houkuttelevaa, kelmeänvihreää necromantista valoa." Problem solved!

Alkuperäiskonsepteihin kuului myös demonien summoning circle tai jonkinlainen uhrausmonttu. Aiemmasta linnaprojektista jäi siisti circle-bitsi yli ja halusin käyttää sen tähän. Pyrin yhdistämään laavaelementin myös muihin maastonkappaleihin ja päätin leikata kehän keskustaan laavakuopan. Leikatessani hiki päässä paksua muovia mattoveitsellä puhisin ääneen "Man this thing is tough, and it's not like you can just hit it with a hammer." Työkaverini Dean heitti "Why don't you do just that..!" ja päädyin lopulta tekemään juuri niin, pari kunnon vasaranpaukautusta ja keskusta irtosi nätisti. Pari halkeamaa kuuluu vain asiaan...




























Maastonkappaleen matka palikasta kallioksi. Tottakai FaBa-maastoon kuuluu myös peruskukkuloita, joita päätimme höystää raunionpalasilla ja muureilla jotta ne olisivat vähän mielenkiintoisemman näköisiä ja toimisivat myös 40k-peleissä. Raunioiden muodot ovat hiukan kaarevat ja ideamme oli, että jos kappaleet asettaa rinkiin, näyttää kuin paikalla olisi joskus ollut esimerkiksi vartiotorni joka on sittemmin romahtanut tai räjähtänyt palasiksi. Kuvassa veistetty pala, hiekoitettu ja raunioitettu sekä foundation-maalilla käsitelty esivaihe, sprayattu kukkula ja lopullinen, maalattu versio.




























Kallioita ja raunioita odottelemassa kuivaharjausta ja static grass-beissausta.






























Viimein valmista maastoa pöytälevyillä! Taustalla näkyy myös pari pienempää laavakraateria. Teimme sinne tänne kuolleita ruoholaikkuja yksityiskohdiksi ja myös lisäämään kitkaa mäkiin. Sileäpohjaisilla miniatyyrirykmenteillä on usein vaikeuksia pysyä aloillaan sileissä rinteissä.




























Demonirinki odottelee uhrilahjoja. Yleisvaikutelma ja fiilis laavahehkuineen on just se mitä halusimmekin. Alustan kivet ovat finnfoamista.








































Dean kaiversi ja kasasi keskiviikkona Finnfoamista tajuttoman Chaos Dwarf-patsaan. Tällainen luovuus tulee vain kokemuksesta, vahvasta visiosta ja kokeilunhalusta; mulla ei olisi tullut mieleenkään lähteä yrittämään mitään tämännäköistä. Valtava patsas on vaikuttava näky taistelukentällä ja hieno huomionherättäjä. Takkuinen parta, torahampaat ja mauttoman kokoinen hattu ovat olennaisia kaaoskääpiöelementtejä. Hatunnosto!




























Mun tulivuorilinnakin sai maalia päälleen. Käytin vähän ekstrahuomiota laavavirtoihin, sillä niihin katse kiinnittyy ensimmäisenä maastoa tarkastellessa. Myös kivipilarit sopivat hyvin linnan reunoille. Kuvassa ei ole mitään jalkaväkifigua skaalannäyttäjänä, mutta linnan etupuolella olevalle portille sopisi parisen kääpiötä kolkuttelemaan.




























Itse laavapittiin tein pieniä pyörteitä ja kuplia tavoitellen fantasiamaista ja ehkä hiukan sarjakuvamaista tyyliä. Kuva on hiukan ylivalottunut ja laava näyttää vähän turhan keltaiselta, olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. Oikeasti laava olisi varmaan oranssimpaa ja maastoon voisi lisätä hiukan punaista hehkua. Virtaus näyttää ehkä vähän sulalta juustolta!




























Linnan portti ja pahaenteisesti tuijottavat kykloopinkallot. Hartsista tehty porttifeature on irrotettava pala.




























Ajan käydessä vähiin saimme vähän apuvoimia alustojen halkeamien ja laavaefektien maalaukseen. Illan aikana hyvä kaverini Eric multitaskaili menemään maalaten samalla pelikenttää, puhuen puhelimessa ja vetäen kanapurilaista.




























Viimeiset viimeistelyt ja projekti päätökseen! Itse heittelin ruohoja rinteisiin kun Eric ja Olli (Ogre_Dude) parantelivat laafaefektejä ja hehkuja.




























Myös Stadin Pelikaupan uusi myymäläpäällikkö Juhani tuli piipahtamaan ja seuraamaan työskentelyä.



































Kolmen päivän antoisa ja opettava projekti finaalissa! Kaikki mukaan Model Expon fantasy battle-peliin katsomaan, saavatko luurangot kääpiölinnoituksen haltuunsa!

March 19, 2011

Crazy Hobby Day

Tänään tuli tehtyä melkoisesti eri juttuja figurintamalla. Tenttiviikko tuli päätökseensä kun poistuin Business Englishin koetilaisuudesta yhdeksän jälkeen aamulla. Vaikka mulla ei ollut tänään työvuoroa, päätin silti lähteä keskustaan duunipaikalle edistämään projekteja. Koska ensi viikko on intensiiviviikko eikä mulla ole mitään kursseja vaivoinani, otin vastaan ylimääräisiä vuoroja joiden aikana aiomme edistää Model Expo-projektiamme. Tarkoitus on siis mennä messutapahtumaan esittelemään harrastusta ja liikettämme. Halusinkin saada "pöydän puhtaaksi" työrintamalla muiden, pitkäaikaisempien projektien kanssa ennen kuin aloitamme ensi viikolla jättiläissetin. Päivään mahtui kuitenkin myös paljon muuta figuaiheista tehtävää ja ihmeteltävää. Sorry vähän tummista kuvista.

Solar Rogues-armeija alkaa olla viittä vaille valmis ja siitä puuttuu enää pari pienempää ajoneuvoyksikköä. Maalasin tänään yhdeltä istumalta loput Scoutit ja viimeistelin Land Speeder Stormin ja Land Raiderin pelikuntoon. Päivän päätteeksi ehdin jo aloittaa Ironclad Dreadia, johon tein pienen konversion. Kun Dreadnought on maalattu, tarvitsee enää rakentaa ja sutia sen Drop Pod-pudotuskapseli. Sitten 750 tai 1000 pisteen armeija on valmis ja asiakkaiden haastettavissa!
































Yleiskuva tämänhetkisestä armeijasta. Kunnia lantikasta ja freehandista kuuluu Ollille (Ogre_Dude) joka rakensi ja maalasi yllättäen Reaktori-pelitapahtumaan tarvitun panssarivaunun. Lisäsin tänään kulumaa, hiukan kuuraa telaketjujen ympärille, vähän katolle satanutta lunta, hiukan lisää battle damagea ja pari hengenmukaista tekstinpätkää "Might of a star" ja ajoneuvon nimi "Osiris-2".




























Haulikkotiedustelijoita ja kersantti Ruin. Eric oli mukana jalkaväen maaalauksessa ja suti esimerkiksi johtajan. Itse en jaksanut olla ihan yhtä tarkka oranssien olkapanssarien korostuksissa mutta onneksi ryhmä näyttää ihan yhtenäiseltä. Speeder oli hauska koota ja maalata, osat on suunniteltu tosi hyvin. Taidan ylipäätään diggailla eniten ajoneuvojen rakentelusta ja maalaamisesta...




























Vetaisin tänään ensimmäisenä kuukausia pohjamaaleissa viruneet tarkka-ampujatiedustelijat maaleihin. Naamioviitat ovat yksivärisen harmaat puhtaaseen valkoiseen päin korostettuina. Halusin, että viitta liittäisi figut paremmin koko armeijan beisseissä oleviin kivenlohkareisiin. Viittojen alta pilkottavat panssarit tuovat kivasti kontrastia figuun. Halusin lisätä nappeihin vielä jonkin efektin ja ylimääräisen värin, joten maalasin tähtäimet (integroituine lasertähtäimineen) loistamaan sinistä valoa piippua pitkin. Kuvassa kolme sniperia pitää overwatchia samalla kun kersantti ja töhö miettivät hukkuiko alokkaan camo-viitta vaihtoasemiin vai kasarmille.




























Armeijan johtoporrasta ja iskujoukkoja, ekat kokoonpanoon maalatut hahmot. Päätimme käyttää metallisia Vanguard Veteraaneja tavallisena Assault squadina, sillä onhan näissä nyt paljon enemmän fiilistä. Tykkään erityisesti ryhmänjohtajasta, joka pitää miekkaa molemmilla käsillä. Musta-oranssi teema toimii mun mielestä näissä erityisen hyvin, kehitin Assault Marineiden parissa aika hyvän pikatekniikan maalata mustia osia. Chaplain Velahon on näköispatsas Jyri Venholasta, miehestä mygamestoren ja Pelikauppa-ketjun takana. Kultakutrit kuuluvat siis asiaan ja kirkkaanoranssi panssari maalattiin tilauksesta...




























Toiseksi viimeinen yksikkö, IronClad Dreadnought Raier, "The Patriot" valmiina siveltimen alle. Tein figuun pienen re-posetuksen dynaamisemman lookin tavoittelemiseksi, samalla syntyi myös idea jättivasarasta. Väriteema on vielä auki, mutta mielessä kävi kirkas, mutta kovia kokenut maalipinta. Laadukas Ironclad-kit oli niin ikään hauska kasata. Sanoivat vaihtoehtomiehet ja haterit mitä hyvänsä, mun mielestä asianmukaisten välineiden kanssa GW muovisetit on tosi vaivattomia koota ja usein vielä kekseliäästi toteutettuja.




























....muualtakin löytyy kuitenkin valopilkkuja. Kasasin malliksi ja motivaatioksi ensi viikon projektirupeamaa varten ensimmäisen 30 epäkuolleen (20 Skeleton warrioria ja 10 Ghoulia) setin. Tarkoitus olisi marssittaa taistoon aikamoinen armeija luurankoja ja zombeja Model Expon megataistelussa. Kings Of War-napeista on luvassa tarkempaa analyysia ja kuvia, kunhan figut saa väreihin. Bitsien määrä ja settien yleinen toteutus ovat tosi kivat. Voi kuitenkin olla et näitä maalatessa alkaa lurkit vilistä silmissä...







































...työnsarkaa nimittäin vielä piisaa. Tavan tykinruokaa ja epäkuollutta jalkaväkeä odottelee kokoamista vielä 270 ja maalaamista täydet 300 sotilasta. Näihin yhdistetään vielä muutamia sankareita ja sotakoneita jotta saadaan aikaan monipuolisemmat ja mielenkiintoisemmat armeijalistat. Aikaa kuitenkin piisaa ja motivaatio on korkealla. ;) Tervetuloa Model Expoon tsekkaamaan, saatiinko luupäät ja lihakasat ajoissa valmiiksi!





























Ehdin illan aikana ottaa myös 1750 pisteen harkkamatsin turnaukseen valmistautuvaa Eldar-armeijaa vastaan. Koska vaihtelu ja fakta, että ötökät antoi taas aika pahasti kansiin viikonlopun turnauksessa, päätin itsekin palata Tyranidien pariin. Jääkentällä taisteltiin viiden objektiivin herruudesta Spearhead deploymentilla, Nidien alkuasettelu näytti tältä.





























Muutama rundi myöhemmin Eldarit olivat jo hiukan ahtaalla omassa nurkassaan. Päätimme arvioida tilanteen viidennellä vuorolla ja lopettaa ajoissa, jotta kaveri ehti vielä maalata hiukan. Tyranidit ottivat haltuunsa suurimman osan kohteista Eldareiden urheista vastatoimista huolimatta. Kuitenkin hyvää kokemusta vastapuolelle ja mullekin jälleen vähän otetta Tyranidien pelaamiseen. Kiitti matsista Thomakselle!







































Kirjasimme totta kai tulokset WH40K-kampanjamme tehtäväkalenteriin. Pahiksien voitosta johtuen universaali War Tracker siirtyi siis pykälän kohti pimeyttä ja varjon lopullista lankeamista Armageddonin ylle. Vedän kampanjaa torstaisin ja armeijakuntien saavutettua kaupunkisektorit huipentuvat pelit turnaukseen ja megabattleen. Kamppis inspaa myös itseä kehittelemään uusia armeijajuttuja ja fluffaamaan taustatarinoita.








































Seuraava kokoonpano saattaakin näyttää tältä. Suunnitelmat ja ekat napit (yhteisprojekti Edun kanssa) ovat jo vireillä... Watch this space.

Thought for the Day: "Disintegrations are likely."

March 15, 2011

Liberty to the Death

Vuoden (ja blogin) ensimmäisen turnausraportin aika. Pelin nimi oli 40k ja tapahtumana EuroCheese-porukan järjestämä 30 pelaajan mittelö Tapiolan Pelikaupassa. Turnauspistemäärä 1750 ja kompittomuus sallivat väkevät listat ja taso paikalla olikin kova. Itse maalasin Ollin avustuksella harmaasävyiset Liberatorit turnauskuntoon tällä kertaa Space Wolves-kirjan pohjalta. Viisikierroksiseen ja kaksipäiväiseen turnaukseen lähdettiin seuraavalla listalla.



Space Marine Renegade Legion
LIBERATORS
IRON GIANTS TASK FORCE


LT. Tidus Prowl [Rune Priest]
- Runic weapon
- Chooser of the Slain
- JOTWW, Living lightning

3 Liberator Field Sergeants [Wolf Guard]
- Combi-meltaguns

Liberators Linebreacher Solo [Lone Wolf]
- Terminator armour
- Chainfist
- Storm shield

Liberators Linebreacher Solo [Lone Wolf]
- Terminator armour
- Chainfist
- Storm shield

 5 Liberator Marines, team "Death Street" [Grey hunters]
- Meltagun

5 Liberator Marines, team "Bullet ride" [Grey hunters]
- Meltagun

5 Liberator Marines, team "Cerberus" [Grey hunters]
- Flamer


10 Liberator Marines, squad "I'm the Highway" [Grey hunters]
- 2 Meltaguns

4 Recon Marine Support team "Gorehammer" [Long Fangs]
- 3 Missile launchers

4 Liberator Warthog Special Operations Team [Thunderwolves]
- Power fist
- Storm shield
- Bolter

 Liberators Battle tank "Interceptor" [Land Raider]
- Twin Lascannons
- Twin Heavy bolter

Liberators Battle Tank "Dragonskin" [Land Raider Crusader]
- Twin Hurricane bolters
- Twin Assault cannon
- Multi-melta

Razorback APC
- Lascannon
- Twin Plasma gun

Razorback APC
- Lascannon
- Twin Plasma gun


Perinteisesti haasteena mulla on ollut aina se, että mulla on ollut tapana vaihtaa armeijaa joka turnaukseen ja pelata myös kaveripelejä usein eri codexeilla ja kokoonpanoilla, jolloin pikkutarkkaa ja veitsenterävää rutiinia ei ehdi muodostua millekään porukalle. Toisaalta taas yleistuntemus on laaja ja yllätyksiä vihollisten kanssa sattuu harvoin. Joka tapauksessa ainakin turnauksien ensimmäisillä kierroksilla voi ote olla hapuileva ennen kuin touch ja luotto armeijaan löytyy.

Tällä kertaa ensimmäisessä pelissä asettuivat vastaan hauskasti keräillyt moottoripyörä-Marinet. Listaan kuului Kapteeni lähitaistelurojuilla ja prätkällä, Librarian prätkällä, troopeissa viisi tiimiä Marine Bikereita Attack bikejen ja Power fist-kessujen tukemina sekä pitkän kantaman tulivoimana neljä Land Speeder Typhoonia kolmessa ryhmässä. Joka tiimissä oli Multi-meltan lisäksi kaksi erikoisasetta, kolmessa meltat, ja yksissä plasmat ja flamerit. Pelaaja oli ensimmäisessä turnauksessaan mutta ohjasi armeijaa tottuneesti kaikki kikat huomioon ottaen.






























Skenaariona olivat Kill pointit ja Deployment-tapana Annihiliation. Halusinkin lähteä aggressiivisesti hakemaan tappoja vankasta ja nopeasta, mutta harvalukuisesta prätkäarmeijasta. Päätin jättää jalkaväkiryhmät tekemään sitä mitä jalkaväki tekee parhaiten, eli dallailemaan kentälle lähireservistä ja laitoin kivenkovat Lone Wolf-Linebreacherit näiden Land Raider-kuljetusvaunuihin. Taktiikka kannatti, sillä linjoja päästiin rikkomaan jo kakkoskierroksella, kun Lantikoiden riittoisa rynnäkkökantama yllätti vastustajan varomattomasti toiveikkaalle melta-kantamalle boostailleet mopot. Sain heti kaksi Linebreacheria murjomaan prätkätiimejä ja peli alkoi hyvin. Vihollinen eteni kuitenkin sivustoilta ja pääsi kiinni mun jalkaväkijoukkoihin. Liekinheittimet tekivät raakaa jälkeä, kun yksi template ja yksi twinkattu bolter tappoi aika ilmaiseksi koko squadin mun Marineita WG-johtajineen. Librarian koetti myös loitsia Avenger-loitsua sinkoryhmäni pään menoksi, mutta oma johtajani onnistui estämään voiman. Viholliskapteeni rysähti isoon tiimiini, mutta ei saanut näitä perääntymään kukkulalta.

Tästä alkoi kuitenkin vihollisen alamäki, mun vastahyökkäyksessä tapoin mopotiimin ja Librarianin mun oikealta laidalta, kun näiden vauhti ei enää riittänyt cover saveihin. Grey Hunter-tiimi tulistui taistelussa kapteenia vastaan ja onnistuivat upottamaan sisään kaksi haavaa Artificer armourista huolimatta. Vaikka kapteeni sai nyhdettyä tiimistä kill pointin ajamalla ne kentältä myöhemmin, se jäi hallitun Razorback-Lascannon keskityksen kohteeksi ja heitti henkensä. Lone Wolffit murjoivat säälimättä prätkätiimit kumoon ja jatkoivat haavoista välittämättä tulta päin. Kun Thunderwolfit viimein pääsivät lähitaisteluun, alkoi vastustajan niska olla jo taitettu. Ainoa valonpilkahdus vihollisille oli viimeisellä Attack bikella räjäytetty Land Raider. Jäljelle jäänyt, boostaillut speeder ammuttiin alas vuorolla viisi ja sain wipeout voiton 20-0. Taistelu oli kuitenkin hyvä ja vastustaja rento kaveri sekä mukavaa peliseuraa! Kiitos tästä Markus Lemiselle. Alla vielä kuva viimeisistä taisteluista, isot mopot vastaan pienet mopot. (Veikkaan että myös patsas kiskottiin kumoon taistelun jälkeen, vähän niin kuin joskus oikeessa maailmassa?)




























Kakkoskierroksella voittoni vuoksi siirryttiinkin sitten kärkipöytiin ja vaikeampaa oli vastassa. Koska Special Characterit olivat turnauksessa sallittuja, olikin vain ajan kysymys kunnes vastaan asettuisi jokin pahamaineinen sankari. Vastustajana oli turnauksessa lopuksi kolmanneksi sijoittunut Antti Natunen, joka pelasi Blood Angel-listaa. Armeijassa oli ainakin Mephiston, Chaplain, Sanguinary Priest, yksi iso ja kaksi pientä Assault squadia, kaksi Assault Cannon razorbackia, kaksi Predatoria lascannoneilla, Land Speeder multi-meltalla, Rifleman Dreadnought ja Land Raider Redeemer. Tällä kertaa pelattiin viidestä objektiivista.



Itse tein deploymentissa virhearvion enkä lähtenyt hyökkäämään riittävän aggressiivisesti. Pelkät Lone Wolfit eivät riittäneet keihäänkärjeksi vaan vihollisen oli melko helppoa napsia nämä pois. Musta tuntuikin koko pelin alun, että ote oli selvästi vastustajan tulivoimaisemmalla ja nopeammin liikkuvalla armeijalla, vaikka sainkin vaurioitettua vihollisvaunuja yllättävän hyvin ekalla vuorolla. Mun deployattu Land Raider kuitenkin immottui ja myöhemmin tuhoutui Lascannon-tulessa ja Marinet joutuivat jälleen jalkapatikkaan. Thunderwolfit iskivät reservistä ja päätin lähettää nämä etulinjaan jotta saisin heikennettyä vihollisen Troop-yksiköiden suojausta. Tähän mennessä olin jo rikkonut yhden Razorbackin ja Thunderwolfien harteille jäikin Land Raiderin tuhoaminen. Yksi strenght 10 Power fist onneksi riitti ja sain wreckattua Lantikan kätevästi maastojen väliin muun armeijan tukkeeksi.

Vastaisku oli kuitenkin hurja. Koko iso Assault Marine-tiimi vahvistettuna molemmilla papeilla ja kuoleman jumala Mephiston hyökkäsivät suojistaan Thunderwolfien kimppuun ja tietäähän sen miten siinä käy. Tässä vaiheessa aloin olla aika ahdingolla. Mun Land Raider Crusader liikkui reserveistä kentälle toisen Razor-ryhmän tukemana ja otin vankasti haltuun yhden objektiivin. Toisesta lantikasta jalkautuneet Grey Hunterit lähtivät hyökkäämään kohti objektiiville contestoimaan tullutta Predatoria. Tässä vaiheessa muistelin taannoin Zaruman89:n kanssa käymääni keskustelua siitä, että kaikki mahdollisuudet tulisi käyttää pelissä eikä mitään jättää tekemättä vain koska se tuntuu mahdottomalta. Iskin siis kortit pöytään ja hyppäsin Rune priestilla yksin ulos Crusaderin kyydistä selviin tuliasemiin. Tätä seurasi turnauksen upein yksittäinen onnistuminen, kun Psychic test Jawsiin meni läpi, Mephistonin huppu ei onnistunut kumoamaan voimaa, linjalle jäivät itse Lord of the Cheeseballs, Sanguinary Priest ja yksi Assault Marine ja kaikki vaihtoivat hiippakuntaa. YIPPEE-KI-YAY MOTHERFUCKERS!

Tämä oli selvä breaking point pelille ja tilanne muuttui minulle edullisemmaksi. Otin vaunuilla haltuun objektiiveja ja vastustaja joutui uhraamaan ampumista kyetäkseen tekemään vastaiskuja. Viimeisillä hetkillä tilanne olisi voinut kääntyä kumpaan tahansa suuntaan, kun pienimuotoisia rähinöitä käytiin useilla objektiiveilla. Vihollisen Chaplain ei kuitenkaan millään kuollut ampumiseen eikä myöskään combatissa ja osui ja woundasi itse kaikki Power weapon hyökkäyksensä objektiivilla Grey huntereita vastaan käydyssä taistelussa. En myöskään saanut Predatoria rikottua toiselta objektiivilta ajoissa ja pelin loppuessa ennen viimeisiä vuoroja jouduin nöyrtymään vastustajalle kohteissa 1-0 ja 7-13. Hieno peli ja hyvä taistelu, jossa vastapelaaja oli selvästi parempi mekanisoitujen Mariinien pelaaja kuin minä. Mephistonin tappanut pelaaja voittaa kuitenkin mielestäni automaattisesti... 

Kolmas ja lauantain viimeinen kierros pelattiin yhä edelleen power armouria vastaan. Tällä kertaa Royal Familyn Aleksi Salmisen kaaosta, johon kuului vähemmän yllättävästi kaksi makeesti konvertoitua Lash-Demoniprinssiä, kolme Plague Marine-tiimiä Rhinoissa, muutama Slaaneshin terminaattori Land Raiderissa ja kahdeksan Obliteratoria. Skenaariona oli pitched battle kahdella objektiivilla. En ollut pelannut lashiobleja vastaan ainuttakaan harkkamatsia ja voitettuani aloitusheiton päätin edellisen matsin mielenkiintoisten jälkipelikeskustelujen rohkaisemana pistää kaikki irti lähtevät joukot vihollispäätyyn ja nuijia bobleja turpaan niin että tukka lähtee. Omalle objektiivilleni jätin vain Razor-ryhmän scoraamaan ja tottakai Long Fangit tulitueksi.



Ensimmäiset vuorot eivät ihmeitä tehneet kummallekaan, sain pari coverista unohtunutta Obliteratoria kaadettua Land Raiderien Lascannon-tulituksella. Vihollinen oli jättänyt Scoring-unitit reserviin, joten päätin vain hyökätä kaikella tämän objektiivia kohti. Oletetusti myös reservit tulivat pysäyttämään hyökkäystä ja mun isku toimi täysi idean mukaan; kaaoksella ei oikeastaan ollut missään vaiheessa peliä saumaa koskea mun objektiviin. Vaikka menetin Marineita plasmacannoneihin ja yhden Lone Wolfin Demoniprinssille, sain ajettua Thunderwolfeilla Terminatorien yli ja toisella Linebreacherilla kaaoksen tankkien kimppuun. Chainfist puri aiemmin lasertykin immottamaan Land Raideriin hyvin ja pisteitä alkoi ropista. Scoring unitien saavuttua kentälle laitoin kaiken tulen ja huomion niihin ja sainkin ammuttua yhden hajalle ja kaksi sidottua taisteluun Lone Wolfin ja ison Grey Hunter-tiimin kanssa demoniprinssien ottaessa matsia Thunderwolfien ja Lantikoiden kanssa. Peli päättyi objektiiveissa 1-0 ja 17-3 minulle vihollisen troopien käydessä viivyttävää lähitaistelua kaukana omasta kohteesta. Vastustaja oli tosireilu ja tunnelma katossa koko matsin ajan. Hieno päätös päivälle! Alla vielä kuva myrskyisästä viivytystaistelusta. Taustalla Linebreacher potkii tankkeja nurin ja etsii seuraavia kohteita. "Hlvttn siitä!"



Sunnuntain eka matsi olikin sitten Space Wolfeja ja huipputyypiksi tietämääni Olli Ormiota vastaan. ETC-maajoukkueeseen kuuluvan miehen armeijassa oli kaksi Thundewolf-Lordia, Rune priest, 3 Thunderwolfia, neljä Wolf Guardein vahvistettua troopia Rhinoissa ja kaksi Long Fang tiimiä raskailla aseilla. Matchup oli kuitenkin vastustajalle paha etenkin kun pelattiin jälleen Kill pointeista, mun armeija tappeli lähes yhtä hyvin mutta ampui tehokkaammin. Mun suojana oli Land Raiderin 14-arvoiset pellit joihin Missile launcherien oli hankala saada jälkeäkään edes spammattuina. Lisäksi Olli teki saman virheen kuin minä kakkospelissä ja jätti Rhinotroopit reserviin suojellakseen hauraita kill pointeja sen sijaan, että olisi iskenyt ne kaikki päälle Thunderwolfien tukena. Itse lähetin Linebreacherit etulinjaan ja Razorbackit kauas Missile launchereista. Bunkkeroin oman TWC-yksikköni Land Raiderien suojaan odottamaan vastaiskun tilaisuutta.

Peli oli suoraviivainen, jota kumpikaan tuskin olisi voinut paremmin pelata. Mun Linebreacheri käveli koko kentän yli tuhoamaan Long Fangeja ja vilkutteli mennessään vihollisen susilaumalle, joka hyökkäsi raunioiden läpi mun linjoja kohti. Koska painetta ei muualla ollut, sain kohdistaa kaikki aseet Thunderwolf-yksikön ja sitä johtaneiden Lordien pehmentämiseen. Näiden rynnäkkö ei riittänyt mun lantikoihin ja tapettuaan yksinäisen linjoja suojelemaan jääneen Lone Wolfin sain hyökätä omalla Thunderwolf-ryhmälläni ja Grey hunter-troopeilla yksiwoundisten vihollissankarien kimppuun. Toinen Lordeista tappoi sekä Rune priestini että kolme Grey hunteria, mutta sain tehtyä riittävästi vahinkoa kaataakseni tämän. Reilu vastustaja antoi minun lyödä vielä viimeisen fistini toiseen lordiin, joka ei huolettoman asetteluni vuoksi ollut ihan base-to-base contactissa. Power fist smites all ja susilauma oli tuhottu. Mun pitää kuitenkin kiinnittää tarkemmin huomiota figujen asetteluun jatkossa, kaikki eivät ole Ollin veroisia herrasmiespelaajia.

Nyt kun nyrkki oli tuhottu, saatoin kääntää huomioni hitaasti kentälle valuviin Rhino-troopeihin ja nämä käytännössä ammuttiin tylysti matkalle, kuten arvata saattaa. Oma Lonewolfini riehui Long fangien kanssa vihollisen deployment zonella ja antoi tauluun myös onneaan koettaneelle Rune priestille. Itse heitin noppaa aika hyvin koko matsin ajan, mutta saipa vihollinenkin koko pelin ainoalla meltagun-laukauksellaan napattua Land Raiderin pelistä 12" päästä ammutulla glancing-osumalla. Tämä esti minulta massacre-voiton, mutta tapaus ei haitannut minua lainkaan, päinvastoin. Meidän pelit ovat aina olleet hauskoja ja turnauksen valopilkkuja. Kill point ero kuitenkin aika mittava tällä kertaa ja tulokseksi 17-3.

Viimeisen pelin pelasinkin kakkospöydässä turnauksen voitosta, lopulta väännön seurauksena koko höskän vienyttä Amazing Slugia ja tämän Tyranideja vastaan. Armeijassa oli Tyranid Prime, 10 ja 20 Gauntia, kaksi pumpattua Tervigonia, 9 Hive Guardia ja 20+20 Genestealeria. Jos aiemmissa peleissä noppa oli antanutkin, niin tässä sitten otettiin jonkin verran takaisin. Hommat käytännössä kusivat mun koettaessa poistaa feel no pain Genareita coverista lähitaistelussa Hive Guardien ampuessa molemmat lantikat immoon hyvissä ajoin ennen ratkaisuvuoroja. Lopuksi tilanne eskaloitui kitkeriin sääntökiistoihin ja huutoon koko muun turnausporukan odottaessa pöydän ympärillä ratkaisevan, puolitoista tuntia yliaikaa kestäneen matsin loppumista. Vastustajan loppukaneetti oli, että tapellaan tästä internetissä, mutta mun kiinnostus on vähäistä ja itse toivon voivani unohtaa koko pelin. Matsi oli pitkän turnauksen päätteeksi väsyneenä pelatessa aika uuvuttava kokemus ja jätti muuten hyvän turnauksen jälkimaun vähän happamaksi. Juuso kuitenkin pelasi armeijaansa hyvin ja ansaitsi mielestäni voittonsa jo hyvissä ajoin ennen äänenkorotusta, sormella osoittelua ja vatsan taputtelua.

Lopullinen sijoitukseni oli 7/30 mikä meni mielestäni ihan putkeen! Pelit sujuivat pääasiassa hyvässä tunnelmassa. Tykkään ylipäätään turnausympäristöstä siksi, että siellä on paljon tuttuja naamoja vuosien varrella pelatuista matseista, joita ei kuitenkaan näe tai joihin ei pidä yhteyttä muuten kuin pelitapahtumissa. Matsit ja hengaus väliajoilla on hienoa harrastusaktiviteettia samanhenkisten ihmisten seurassa. Liberatorit saivat myös täydet 10 pistettä maalauksesta ja ne valittiin turnauksen Parhaaksi Armeijaksi ansaiten lahjakorttipalkinnon. Tämä lämmitti ja palkitsi tankkien maalauksen ja viimeistelyn kanssa ennen turnausta käytetyt tunnit. Kiitokset Eurocheeselle ja Tapiolan Pelikaupalle järjestelyistä ja vastustajille maittavista peleistä!




























Turnauksen Paras Armeija-tittelin voittanut Liberatorien Iron Giants Task Force.




























Yksityiskohtaa armeijan iskujoukoista, Warthog Task Force (Thunderwolf Cavalryn säännöillä).







































Kolmospelin mahtavat Slaaneshin demoniprinssit. Näihin en voitosta huolimatta saanut naarmuakaan.





























Aleksi Meurosen tankkikolonnan tulitukiosastoa. Koko armeija on mieletön näky taistelukentällä!




























Touko Kästämän toiseksi sijoittuneet, upeasti keräillyt ja mallatut mekanisoidut Imperial Guardit.





























Osa turnauksen Marineista tunnusti myös kotimaisia värejä...




























Yleiskuvaa taistelukentästä ja Nevan ETC-Black Templareista. Taustalla Bad Moons-örkkiarmeija.




























Armeijan tulitukiosastoa ja pari Ravenwingilta lainattua Land Speeder Typhoonia.

March 7, 2011

Warriors and Wraithbone

HOOAH! Viikko finaalissa, Metal Gear OST soimaan ja blogimerkintä tulille!

Eldar-projekti on nyt tullut päätökseensä. Koko seikkailu violettien Eldareiden kanssa alkoi tulisesta Amarillo-illasta, kun Fu oli ostanut mittavan Eldar-armeijansa ja suunnittelimme massiivisen valikoiman pohjalta armeijalistaa. Suosittelin listaan mekanisoituja elementtejä jotta sillä olisi kilpailukykyä ja pelaaminen tuntuisi mielekkäältä heti lähtökuopista myös vahvoja armeijoita vastaan. Tottakai mukaan otettiin myös tyylivalintoja ja osa napeista puhtaasti figujen lookin perusteella. Mielestäni aloittelijan armeijan ei tarvitse tai tule olla täysin optimoitu heti lähtökuopista, oivaltaminen ja oppiminen itse on tärkeää.

Ylipäätään armeija on toiminut hienosti ja sitä on helppoa lähteä muokkaamaan kun aloittelijan pelikokemus karttuu ja halutaan lähteä kokeilemaan erilaisia yksiköitä ja taktiikoita. Juuri yksinkertaisuuden vuoksi jätimme armeijasta esim. Psychic powerit vielä tässä vaiheessa pois, jotta pelaaminen olisi suoraviivaisempaa ja vähemmän tiettyä rutiinia sekä vahvaa pelisilmää vaativaa.

Fu pelasi tänään ensimmäistä kertaa maalatulla armeijalla, kun otimme läksiäismatsin Stadin pelikaupalla joukkuein Eldar & Imperial Guard (me) vastaan Blood Angels ja Black Templars (Hese ja Olli) pistemäärällä noin 3000 per puoli.

Miehen 1750 pisteen lista sisälsi seuraavaa.

Phoenix Lord Fuegan, the Burning lance
- Firepike
- Fire axe
- Melta bombs

Avatar of the Bloody-handed God
- The wailing doom

10 Dire avengers
- Avenger shuriken catapults
- Exarch
- Power weapon
- Shimmershield
- Defend

Wave Serpent
- Twin-linked Scatter lasers
- Shuriken cannon

10 Dire avengers
- Avenger shuriken catapults
- Exarch
- Bladestorm
Wave Serpent
- Twin-linked Scatter lasers
- Shuriken cannon

5 Pathfinders
- Ranger long rifles

6 Fire dragons
- Fusion guns
- Melta bombs
- Exarch
- Dragon's breath flamer
- Crack shot

Wave Serpent
- Twin-linked Bright Lances
- Shuriken cannon
- Spirit stones

8 Harlequins
- 6 Harlequin's Kisses
- Shuriken pistols
- Shadowseer

Fire Prism
- Prism cannon
- Shuriken cannon

Fire Prism
- Prism cannon
- Shuriken cannon

Omassa listassani oli vähän kaikennäköisiä vaunuja, tavallinen Lascannon-muuri toimittamassa kotipesän virkaa ja suosikikseni muodostunut combined infantry squad maustettuna power weaponeilla ja commissarin auktoriteetilla. Hese craftas listansa paikan päällä hetki ennen taistelua ja lainasi mun Marineita. Yhteensä vastapuolella oli siis Blood Angeleilla Librarian, Assault terminatorit, kaks Razorbackia Assault Marineita, Sanguinary priest, Multi-melta Land Speeder, iso Assault squad erikoisaseilla ja kaksi Baal Predatoria, kun taas Black Templareita marssi sotaan Terminator-Marshal Assault terminator henkivartiostolla, High Chaplain Grimaldus Assault Cannon terminator henkivartiostolla, Emperor's champion, iso Crusader squad, kaksi pienempää Crusader squdia lascannoneilla ja tottakai Land Raider Crusader. Pelikenttänä oli standardikokoa pidempi jäätikkökenttä, joka päättyi esikaupungin raunioihin. Objektiiveja oli kolme, jotka sijoitettiin tasaisin välimatkoin kentän keskiviivalle koko pöydän matkalta.

What can I say? Huippu matsi, hyvät safkat ja hyvää seuraa. Oli hauska suunnitella Fun kanssa strategioita ja miettiä liikkeitä etukäteen, nähden että taktiikat onnistuivat lähes poikkeuksetta hyvin ja päästiin pian niskan päälle parin objektiivin hallinnassa lähinnä keskustassa ja meidän oikealla laidalla. Highlighteihin lukeutui esimerkiksi Harlekiinien kuolettava tanssi kaksien terminatorien ja lopuksi vielä turboilleen Razorbackin lävitse, Fire Dragonien tuhoamat Land Raider ja kaksi Predatoria, Leman Russin jättämät valtavat lommot vihollisen scoring uniteissa, Bane Wolfin kruisailu outflankista keskikenttään mariiniryhmiä hajottaen ja Land Speeder, jonka Pathfinderit nappasivat snipereilla vuorolla yksi. Myös vastapuolella oli hetkensä, joista yhtensä esimerkkinä Ollin kuuluisien Lightning Claw-Terminaattorien verinen rynnäkkö kaartilinjoihin, jossa pelkästään salamalapasiin kaatui 15 guardsmania yhdessä combat phasessa. Brutal!

Kiitti kundeille hyvästä taistelusta! Kaikkea on näin isosta pelistä mahdotonta kirjoittaa, valmistelen tarkempia battle reporteja vähemmän kreiseistä peleistä varmasti jälkeenpäin.

The man with the brush
"War Head" and some finishing touches



 The finished "product", A War God Daemon  


 

  Phoenix Lord Fuegan 
  








Eldar & Imperial Guard battle line, Harlequins on the hill





















Bloodbath before the Eldar counter-charge, three guardsmen survive

  Hese and Frenzy, warlords over the glacier sector    


Fu and Olli, commanders of the rival Eldar and Black Templars

Good stuff.

Thought for the Day: "Dead or alive, you're coming with me!"