2/11/2016

Veterans of the Blood Moon

Pysäyttämättömien terässusien rynnäkkö tulee niin, että vain ulvonta kuuluu; Antti Halosen Space Wolves -armeija rakentuu viikinkimytologioiden ja muinaisnorjan sanaston maustamana muun muassa tällaisen mielikuvan ympärille. Codex: Space Wolves on tämän edikan aikana ollut etenkin turnauspiireissä varsin Thunderwolf-painotteinen faktio, mutta varsinaiset TWC-armeijat ovat Iron Priestien esiinmarssia lukuunottamatta olleet skenekentillä harvinaisuus. Viime vuonna Antti päätti korjata asian tyylillä ja tänä vuonna korjataankin satoa!

Ensimmäinen versio armeijasta valmistui jo vuoden 2015 alkumetreillä Nopat & Taktiikka -klubin 40K Jatkosota -turnaukseen. Silloin Warriors of Chaos Skullcrusher Juggernaut-ratsastajista konvertoidut susiratsukot käänsivät katseita, mutta valmis, eheä kokonaisuus viimeisteltyine beisseineen ja display-alustoineen nähtiin vasta saman vuoden Ropeconissa. Sudet olivat myös osana Turun Tiimi-Fanaticin joukkuettamme, jossa pelasimme yhdessä Antin ja Miika Kalliokarin kanssa. Kruunu pitkäjänteiselle projektille oli pari viikkoa sitten N&T Talvisodan 40K-turnauksessa ansaittu Paras Armeija -palkinto. Antin armeijassa yhdistyvät vaikuttava, yhtenäinen tematiikka joka saa kokonaisuuden näyttämään hengenmukaiselta teema-armeijalta, sekä tyylikkäillä counts as -liittolaisratkaisuilla haettu kompetitiivinen terä.

Wolf Lord Jarl Asagrim Blodtungl, "Bloodmoon" johtaa miehensä taisteluun. Grey Hunter -ryhmä Bardagfodt, "Battleborn" saapuu kentälle yleensä Drop Pod -pudotusiskulla. 

Armeijan päällystöön kuuluvat myös ripeästi liikkuvat Rune Priest Grar Seidhr, "Grey Shaman" ja Wolf Lord Jarngrímr Hjaldrgod, "Iron Mask". Oikeanpuoleista vasaranheiluttajaa on usein pelattu Space Marine Chapter Masterin säännöillä.

Väkivaltaisen näköisellä sotanuijalla varustautunut Wolf Priest Ofridr Valdyr, "War Wolf" tuo tulta ja tappuraa susirynnäköihin siellä missä tarvitaan.

Viimeisin lisäys armeijaan oli silloin tällöin Sanguinary Priestinkin säännöillä toimiva Wolf Priest -konversio Baen Valkyrja, "Chooser of the Slain". Hyppyreppusankari tuo Thunderwolf-ryhmiin esteitä ylittävää ulottuvuutta ja tietenkin Feel no Painin.

Mun henkilökohtainen suosikkiryhmä Antin armeijassa ovat rajut Scoutit, jotka tunnetaan callsignilla Kyrrgala, "Silent Scream". Perinteisesti vähän tönköistä muoviskoudeista on makeilla asekonversioilla ja pääswapeilla saatu häijyn oloisia veteraaneja, jotka osuvat hyvin kokeneiden Wolf Scoutien kuvaukseen.

Riimumainen armeijatunnus löytyy myös tiedustelijoiden olkapanssareista.

Scoutit kuljettaa usein taisteluun vikkelä Land Speeder Storm.

Kaksi viiden vahvuista Thunderwolf Cavalry -ryhmää ovat kuitenkin armeijan sielu ja sydän. Pelikentällä osastot muodostavat niihin liittyvien johtajien kanssa kaksi kivenkovaa rynnäkköryhmää, joiden kanssa vastustajan on kyettävä diilaamaan pikimmiten välttääkseen yliajon. Ensimmäinen tiimi on nimeltään Jotunnban, "Giant's Bane", kun taas toinen vastaa nimelle Ulfbitr, "Wolf's Bite".

Antti on muokannut Khornen Juggernaut -ratsastajista Space Wolf -versiot konvertoimalla ratsastajat uusiksi. Härkämäisistä demoniratsuista green stuffattiin koko päälaki susimaisempaan kuosiin ja lisättiin plasticardista sorkkiin tassumaisemmat kynnet.

Aggressiiviset, viikinkihenkiset ratsastajat ovat luova yhdistelmä eri Space Wolf- ja Warriors of Chaos -osia. Esimerkiksi kaaossoturien jalat menevät tyylitellystä Power Armourista hyvin sellaisenaan.

Hyvä pieni yksityiskohta on metalliketjusta tehdyt suitset, jotka Antti on vetänyt joka ratsastajan aseettomaan kouraan. Storm Shieldeille on tarvetta, sillä päällekäyvät ukkossudet kiinnittävät usein vihollisen raskaimpien aseiden huomion.

Pitkäpartainen Iron Priest Hildolfr Rjodsnaer, "Red Snow", tuo lisää kestoa ja iskuvoimaa toiseen Thunderwolf-laumoista.
Iron Priest Tyr Jarnsmdir, "Iron Smith", paimentaa kollegansa tavoin uskollisia kybersusia.
Viimeisetkin soturit saatiin portista paraatikentälle. Pyöreät ja koristeellisemmat kilvet tuo hyvää vaihtelua yksiköihin, joiden luulisikin varustautuvan kunkin soturin omien, yksilöllisten mieltymysten mukaan.

Mikäli Thunderwolfit ovat armeijakunnan vasara, on Venerable Dreadnought Forni Einherj "Ancient One" sen alasin. Rynnäkkökilvellä ja suurella fenrisilaisella riimutapparalla varustettu sotakone on legendan mukaan pysäyttämätön vihollislinjoihin päästessään.

Space Wolf -kulttuuri on hyvin esillä myös muinaisen soturin koristelussa.

Antin armeija ei kovin paljoa ammu, mut sen kerran kun liipasimesta vedetään, on kipua tiedossa. Forge Worldin Mechanicum-mallistosta adoptoidut Thallaxit kuvaavat 40K-taistelukentillä Space Marineiden Grav-asein varustettuja Centurioneja. Näille ominainen kuljetusmuoto on tietysti Drop Pod.

Vaikka yksikkö onkin counts as -liittolainen, on sen väriteema yhdistetty vahvasti muuhun kokonaisuuteen. Näin juuri otetaan tyylikkäästi vapauksia armeijanrakentamisessa ja saadaan armeijalistaan sekä tehoa, että persoonallista särmää. Myös Centurion-roboteille on annettu oma koodinimi, Vekja Daudr  ("The Waken Dead").

Kevyemmissä konflikteissa taivaita palkataan partioimaan Storm Wolf -hyökkäyskone, jolla matkustavat useimmiten armeijan Grey Hunterit. Tunnettuna näpertelijänä Antti on vaihtanut koneessa aseistuksen paikkaa rungon alle ja siivekkeisiin.

Space Wolfien uskollisina ja pettämättöminä "sotaratsuina" toimivat tietysti Drop Podit. Näidenkään maalauksessa ei ole säästelty, vaan Antti on sutinut kärsivällisesti myös sisätilojen laitteet.

Koko vaikuttava susiarmeija kokonaisuudessaan. Blood Moon seuraajineen odottaa haastajia!

2/06/2016

True Grit: Grasping Command



Tummanpuhuvien 30K-lojalistien saaga jatkuu - suoraselkäisten Iron Handien komentaja on saapunut operaatioalueelle! Terminator-haarniskoitu komentaja on Iron Father Forge Worldin mallistosta ja täydentää armeijassa toistaiseksi Warlordin vakanssin. Ollin kädenjälki näkyy raskaasti varustellun komentajan reposetuksessa ja asiaankuuluvaa teknovibaa on jatkettu lisäämällä figuun green stuffista sculptattuja letkuja.

Komentajan aseistukseen kuuluu Power Axe ja näppärä Volkite-käsiase. Muuten lähinnä eri metallinsävyistä koostuvaan väriteemaan on haettu väriä aseiden ja eri laitteiden värillisillä hehkuilla.

Kaikkien itseäänkunnioittavien Iron Hand -sankarien varustukseen kuuluu tietysti myös Servo-Arm.

Kirves on sekä statussymboli että mestausväline.

Komentajan henkivartiokaartiksi valmistui samoihin aikoihin rynnäkkökilvin ja mkIII-panssarein varustettuja Legion Breachereita!

Paljaspäinen kersantti johtaa linjanmurtajat crowd control -operaatioihin ja avaruuslaivojen uumeniin.

Bolterit ja kilpien legioonatunnukset tuovat hyvää kontrastia muuten tummapintaisiin figuihin.

Juoksuhaudat haltuun!

Iron Father ottaa komennon. Nyt armeijassa on hyvä runko, jota voi lähteä kasvattamaan erikoisyksiköillä, kuten Terminatoreilla ja Dreadnoughteilla.

Maalaajan tuntien Tactical Marineiden kokonaissaldokaan tuskin jää tähän pariinkymmeneen...

Ollin Horus Heresy Iron Hands -armeijan kokonaisvahvuus tällä hetkellä. Jatkoa seuraa!


2/01/2016

Skyblight Down...



...no ei viikonloppu ihan niin synkkä ollut, vaikka vähän opetteluksi menikin!

Puhe on tietenkin viikonloppuna Espoon Niittykummussa pelatusta Nopat & Taktiikka -peliklubin järjestämästä Talvisota 2016 -tapahtumasta, joka keräsi saman katon alle 130 pelaajaa kilpailemaan viidessä eri figupeliturnauksessa. Ajat sitten ennakkolipunmyyntinsä aloittanut 40K-turnaus meni pikapikaa täyteen, eikä mun ollut tarkoitus osallistua koko tapahtumaan ennen viime viikonloppua, jolloin huomasin, että peruutusten johdosta turnauksessa oli yksi vapaa paikka. Alliances-fluffisodista inspiroituneena ilmoittauduin mukaan kaksipäiväiseen scifisotahaasteeseen!

Mukaan lähtivät tällä kertaa vanhat kunnon Tyranidit, joiden riveihin olimme Johanneksen kanssa maalanneet runsaasti täytettä loppuvuoden 2015 aikana. Itse asiassa 90% armeijalistaan valitun sotajoukon figuista on tehty viimeisen kolmen kuukauden aikana, joten oikeastaan voidaan puhua jo ihan uudesta armeijasta! Kyseessä oli tietenkin nidikokoonpanon päivittäminen nykyaikaan, eli Skyblight Swarm -osien ja Mucolid Spore -troopien lisääminen muonavahvuuteen. Gargoylet ovat olleet pitkään meidän to do -listalla ja nyt niitä viimein päästiin lennättämään isoveljiensä kanssa.

Diggailin aika lailla siitä, että armeija on hyvinkin kilpailukykyinen, mutta siinä on sekä fluffikasta nidimaisuutta että ihan omanlaistaan tematiikkaa lähes kokonaan lentävänä invaasioarmeijana tukijoukkoineen. Armeijalista alkoi turnaukseen valmistauduttaessa näyttää seuraavalta.

Tyranids Combined Arms Detachment

HQ1: Hive Warlord, 2x Brainleech Devourers, Wings, Electroshock Grubs 240
HQ2: Hive Tyrant, 2x Brainleech Devourers, Wings, Electroshock Grubs 240

ELITE1: Venomthrope 45
ELITE2: Lictor 50

TROOP1: Mucolid Spore 15
TROOP2: Mucolid Spore 15

HEAVY1: Mawloc 140
HEAVY2: Mawloc 140

Tyranids Skyblight Swarm

HQ1: Hive Tyrant, 2x Brainleech Devourers, Wings, Electroshock Grubs 240

FAST1: 10 Gargoyles 60
FAST2: 10 Gargoyles 60
FAST3: 10 Gargoyles 60

FAST4: Harpy, Heavy Venom Cannon, Stinger Salvo 150
FAST5: Harpy, Heavy Venom Cannon, Stinger Salvo 150
FAST6: Hive Crone 155

Tyranids Sporefield Formation

TROOP1: Mucolid Spore 15
TROOP2: Mucolid Spore 15
TROOP3: Mucolid Spore 15

FAST1: Spore Mine Cluster 15
FAST2: Spore Mine Cluster 15
FAST3: Spore Mine Cluster 15



Turnauksen ensimmäisessä pelissä Tyranidit asettautuivat hyökkäysasemiin Kim Hyttisen Grey Knighteja vastaan. Sain hyvän startin matsiin, mutta ennen pitkää Nemesis Dreadknightit 2+ panssareineen osoittautuivat yllättävän kivisiksi tapettaviksi. En grounding testeja peläten uskaltanut heittää Psychic Powereita kovin suurilla noppamäärillä ja Aegis-pukuihin sonnustautuneiden Grey Knightien ei ollut vaikeaa kumota Tyranidien psi-iskuja. Olin vuotanut Gargoyleista, Lictorista ja Venomthropesta Kill Pointeja niin, että jouduin pian takaa-ajoasemaan Dreadknightien ja isojen obsec Terminator-ryhmien seistessä objektiiveilla. Tarvittu haku oli siis viedä tasoittavalla vuorolla riskillä Harpy tonttiin objektiiville, tuoda Hive Tyrant antamaan Shadow in the Warp -moraalimiinusta Librarianin johtamille Terminatoreille ja ajaa ne sitten parin Devourer-kuurin aiheuttaman moraalitestin tuloksena tiehensä. Tällä kertaa juoni onnistui, mikä keikautti matsin Tyranidien 14-6 voitoksi.

Toisessa pelissä pääsin hakemaan Fanatic-revanssia Jaakko Järvenkylän White Scar Battle Companysta. Päätin lähteä yrittämään isoja pisteitä infiltroimalla aggressiivisesti, jolloin olisin päässyt hajottamaan koko joukon autoja heti ekalla vuorolla. Jaakko kuitenkin seizasi ja ampui Hunter's Eye Lascannonilla Venomthropen kuoliaaksi ja Shroudien pudottua yhden Hive Tyrantin yhteen woundiin. Pahemminkin olisi kuitenkin voinut käydä. Sitten Nidit pääsivätkin riehumaan joka puolella ja Sporefieldin miinat veivät hyvin huomiota vihollisen sekasortoisissa Shooting Phaseissa. Lopulta Multi-Melta Attack Bikejen onnistui tappaa mun lähitaisteluun laskeutunut Warlord, mikä takasi hävityksestä Space Marineille yhden pisteen. Vaunuin liikkuva Battle Company on kyllä Tyranideille varsin hyvä matsi, kun tavaraa saa hajotettua tehokkaasti niin Movement-, Psychic-, Shooting kuin Assault Phaseissakin.

Kolmas peli olikin Nidimirror Esa Ristisuon samantyylistä lentoarmeijaa vastaan. Mulla oli kuitenkin mielestäni listavertailussa ihan hyvät asemat ja sain myös toivomani Psychic Screamin, joka on iso etu matsissa etenkin powerin potentiaalia tuntematonta vihollista vastaan. Esa sai kuitenkin matsissa vielä isompaa roolia näyttelevän tasoittavan vuoron. Alkupeli meni molempien lentäessä omaa pöydänreunaansa pitkin ja vältellen kontaktia, mutta sain aloittavan vuoron ja kenttäkontrollin johdosta tavoittamattoman Maelstrom-johdon aikaisessa vaiheessa. Nelosvuoron korvilla virittelin Psychic Scream -ansaa, mutten suojannut sitä kantanutta Hive Tyrantia tarpeeksi hyvin; luulin että Esa olisi ampunut mieluummin Warlordia tai edempänä olleita heikkoja FA-FMC:itä. Esa ei kuitenkaan ollut hogannut ansaa ja toi kolme Flyrantia ja Cronen huudettavaksi, mutta otti sattumalta juuri Psychic Scream Tyrantin kohteeksi tuhoten sen. Tämän jälkeen paljoa ei ollut tehtävissä muuten solidisti pelanneen Esan tasoittavaa vuoroa ja uusiutuvia obsec Gargoyleita vastaan ja peli meni vihulaiselle 14-6.

Neljäs peli oli Aapo Tommilan Culexus Assassinin vahvistamaa Battle Companya vastaan. Tässä matsissa Space Marinet podasivat raivolla Tyranidien asemiin ja kentän joka kolkkaan saatiin jännittäviä taistelupesäkkeitä. Yksi makeimpia matseja aikoihin MSU-jengien ottaessa toisistaan mittaa ja pelaten kaikista objektiiveista 40K:n peittoamattomassa hengessä! Molempien tappiot olivat mittavat, mutta mun onnistui nousta Kill Point -johtoon Aapon hallitessa suvereenisti Maelstrom-osa-aluetta. Kiihkeäksi jäi taistelu Eternal War -objektiivista, joka huipentui lopulta Tyranidien riisto-operaatioon yhdellä kohdemerkillä. Laskeutunut Hive Tyrant ja Mucolid Spore onnistuivat juuri niittaamaan viimeiset Objective Secured Devastatorit objektiivilta pelin jatkuttua kutosvuorolle, mutta haastajaksi jäi aiemmin kahdesta instadeath 4+ savesta selvinnyt Culexus Assassin. Sen hyökättyä Hive Tyrantin kimppuun heitettiin raivoisasti noppaa ja lopuksi jäljellä oli enää yksi Culexuksen 6+ Woundausheitto, joka ratkaisi Eternal Warin kohtalon. Tällä kertaa keisarillisen salamurhaajan isku tiesi paikkansa ja Tyranidien voitto muuttuikin instaantuneen Hive Tyrantin myötä 10-10 tasapeliksi. Silti erinomaisen hieno matsi ja myös osoitus reippaista pelaajista; Battle Company ja Skyblight Swarm pelasivat kuitenkin täydet kuusi vuoroa!

Viimeisessä pelissä Hive Fleet Nostromon muukalaisolennot kohtasivat Jere Kortemaan parin Wraithknightin Eldarit. Infiltroin taas Gargoyleita ja Hive Tyranteja Alpha Strike -asemiin, mutta Jere pelasi hyvin reservien kautta ja päädyinkin antamaan aloitusvuoron pois. Wraithknightit loikkasivat reliikille ja ketjustomppaamaan vaarallisesti vähän liian likelle infiltroineita Gargoyleita. Alkupelissä ammuin kiukulla toista Wraithknighteista ja sainkin sen lopulta yhteen woundiin. Vuorot etenivät aika tasaisesti Jeren johtaessa kuitenkin kaikkia skenaarioita niukasti kaiken aikaa; Reliikki pysyi WK:n hallussa ja Eldarit napsivat Kill Pointeja Tyranideista yksi kerrallaan. Vaikka Wraithcannonien kunnarilaukaukset Monstrous Creatureen toisensa jälkeen alkoivatkin vähän mennä tunteisiin, tiesin että Objective Secured Gargoyleiden oli mahdollista ryöstää Reliikkivoitto tasoittavalla vuorolla. Jere sai kuitenkin juuri poistettua kolme viimeistä kärkkyjää viimeisessä shooting phasessaan, enkä saanut yhtään Gargoyle Broodia takaisin Skyblightin avulla. Hyvä vääntö meni 14-6 Eldareille, mutta oli hauskaa nähdä Nidien kykenevän haastamaan Wraithknightit, Scatterbiket ja Warp Spiderit turnauskentällä.

Hauskaa saatiin kyllä koko rahan edestä, vaikka oma sijoitus jäikin ynnämuut-kategoriaan. Sikäli tulos oli kuitenkin hyvä, että matsispekulaatioihin jäi tappioidenkin osalta jossiteltavaa ja pistehukasta voi syyttää ihan oman pelaamisen puutteita. Kaiken kaikkiaan kaikki pelit oli oikeasti hauskoja ja jännittäviä, vaikka oman armeijan tuntemus alkoikin rakentua vasta turnauksen kuluessa. Olin erityisen mielissäni, kun pääsin pelaamaan kaikilla kierroksilla mielekkäät sodat armeijan näköisiä armeijoita vastaan, eikä tarvinnut jaksaa kuluttavia Nyky-Deathstar-matseja, jotka on aina aikamoista tervanjuontia lopputuloksesta riippumatta. Tuhoutumattomien yksiköiden väisteleminen ei vaan ole kauhean siistiä ja niissä on paljon vähemmän pelattavaa, kuin MSU-armeijoiden tasaisissa kädenväännöissä ja lukuisia muuttujia sisältävissä taistelutilanteissa. Oi niitä aikoja, kun puhuttiin Johanneksen kanssa Swarmlordista, kahdesta Tyrant Guardista ja Tyranid Primesta samassa yksikössä kuolontähtenä...

Talvisota 2016 oli kasattu tyylikkäästi talkoohengessä ja puitteet, organisaatio ja palkinnot olivat mainiot. Parin pöydän maastoja olisi mun mielestä voinut vähän tasoitella, sillä osa kentistä sisälsi ihan tarpeettoman määrän losblokkeja area-maastojen kustannuksella, kun joillain ei oikeastaan ollut yhtään ehjää seinää. Maastojen tasossa siis ei ollut vikaa, vaan niiden sijoittelua olisi voinut fiksata vaikka rundien välissä. Yksikään mun pelielämyksistä ei kuitenkaan kärsinyt matkan varrella maastojen vuoksi, enkä kyllä kuullut kenenkään muunkaan valittaneen asiasta viikonlopun aikana. Maalauskilpailun kokonaispalkinnon yleisöäänestykseen ehdottaisin ensi kerralle kuulutuksia ja ohjeistusta, sillä uskoisin äänestyksen olemassaolon sekä ajankohdan jääneen monille epäselväksi.

Nopat & Taktiikka Ry:n ja Turun Ordo Aboensiksen yhteispelillä luotu tapahtumakokonaisuus oli kuitenkin laadukas paketti, joka näyttää rakentuvan vuosi vuodelta ehommaksi! Kiitokset kaikille järjestäjille ja osallistujille hauskasta viikonlopusta!

Gladius Strike Forcen ja Skyblight Swarmin välinen hävitys täydessä käynnissä. Kuvan otti Mika Vuorio, jonka blogista löytyy runsaasti kuvitettua coveragea Talvisodan kaikista turnauksista.