40k ETC Team Finland Captain's Log XVI: Heikkouksista passivoituminen

Tällä viikolla kapteenin videolähetys tulee salaisesta tukikohdasta ja toiminnan ääreltä. Akun mielen päällä ovat parin viikon takaiset Triad-tapahtumat, ETC-joukkueen kaksi viimeistä pelaajavalintaa, 40K:n uuden seiskaedikan saapuminen sekä sen vaikutukset tuleviin EM-kisoihin.

Teoriaosuudessa tarkastellaan skenaarion tai matchupin aiheuttamista yksikköpohjaisista heikkouksista passivoitumista. Käytännön esimerkkeinä ovat Aleksin omat havainnot ja kokemukset viimeisimpien viikkojen taisteluista.

Crossroads of Death

War Headin The Triad -turnaus kokosi Suomen WH40K-turnaushuiput Pasilaan Poromagian Fight Clubille viime viikonloppuna. Huipputurnauksen sivutapahtumaksi organisoitiin lisäksi Apocalypse-henkinen megabattle, johon turnauksesta karsiutuneet pelaajat saivat osallistua heti alusta tai sitä mukaa kun tippuivat toisen päivän kierroksilta. Pelin idea saatiin uuden Apocalypse-kirjan skenaariosta ”Crossroads of Death”, jossa on hauska isoa pelipöytää kiertävä deployment, joka sopii mainiosti myös vaiheittaiseen joukkojen peliin tuomiseen. Pöytä rakennettiin L–muotoon, ja näin saatiin mukavasti lisää pelialaa isollekin joukolle pelaajia.

Peli oli objektiivipeli, jossa osapuolet kamppailivat neljän perusobjektiivin ja kahden erikoisobjektiivin hallinnasta. Objektiivien hallinnasta laskettiin pisteet jokaisen kierroksen loputtua,  joten kohteissa kannatti pysyä sitkeästi. Halusin peliin pari erikoisobjektiivia piristämään pelielämystä, joten osapuolet kamppailivat lisäksi viestintäbunkkerin ja raskaan Storm Lord -panssarivaunun hallinnasta. Bunkkerissa oleva osapuoli sai tilattua Apocalyptisen Orbital bombardmentin ja Storm Lordin sai ottaa käyttöön, jos sinne sai vähintään kolme miestä sisään.

Tienhaarassa kaupungin mieittivät Imperiumin yhdistetyt joukot, jotka saivat vastaansa Kaaoksen varsin demoonisen rynnäkön. Alkuasetelmassa pieni joukko Kriegin kaartilaisia puolusti imperiumin asemia tukenaan pääosin moottoripyörillä liikkunut ja varsin vahva Space Marine -armeija. Vastaansa se sai kaaosmariinien konehirviöiden ja kultistien etujoukon, jonka oli selvästikin määrä raivata tietä jollekin tulossa olevalle. Imperiumi otti asemat pöydän keskellä olevasta kylästä ja läheltä erikoisobjektiiveja. Kaaos puolestaan valmistautui rynnäköimään kylään sitä ympäröiviltä kukkuloilta.

Tuho alkaa

Taistelun alussa aloitteen saanut Imperiumi omaksui aggressiivisen puolustusotteen ja moottoripyörät kiisivät heti kohti vihollista. Kaarti valmistautui pitämään kohteita hallussaan ja katseli kauhun vallassa läheisiltä kukkuloilta vyöryviä Maulerfiendejä ja Black Legioinin erikoisjoukkoja. Mariinien matkassa ollut inkvisiittori livahti komentobunkkeriin ja alkoi säätää radiolaitteistoja oikeille taajuuksille. Imperuimin ensi-isku oli massiivinen ja tehokas; kolme orbital bombardmenttia, drop podista hyökänneet Sternguardit ja muu tulitus karsivat kovalla kädellä Kaaoksen joukkoja. Huumaavan tulimyrskyn jälkeen Kaaoksen vastaus oli vaisu ja vaikutti siltä, että mustanpuhuvat joukot vain pyrkivät säilymään hengissä toivoen reserviensä saapumista pian. Imperiumin komentajat seurasivat tyytyväisinä tilanteen kehitystä.

Portti aukeaa

Hyvänolontunne väistyi kuitenkin sen myötä, kun taistelualueelle avautui Warp portal, josta ilmaantui demooni toisensa jälkeen. Tässä siis Kaaoksen juoni! Portaali toi paikalle kaikkiaan kahdeksan suurdemonia ja demoniprinssiä, joiden vanavedessä paikalle aineellistui itse Abaddon esikuntineen. Uudet vahvistukset, erityisesti kaikkialla liihottavat demoonit, kylvivät tuohoa ympärilleen hurjilla psyykkisillä voimillaan. Vastaisku oli musertava, varsinkin kaartia kaatui kun heinää omituisten voimien riepotellessa jalkaväkiryhmiä. Tästä eteenpäin vaikutti vahvasti siltä, että erikokoisia ja -värisiä demooneja putkahteli sinne tänne rynnäten suoraan lähimpien vihollisten kimppuun.

Tilannetta tasapainottomaan saapui samassa joukko Keisarille lojaaleita Black Templareita, jotka ottivat kohteekseen vasemmalla sivustalla suuren Kaaos–kultistijoukon synkkine apostoleineen.  Templarien rinnalla paikalle kaarsi Space Sharkien Fire Raptor, joka tapansa mukaan suuntasi nokkatykkinsä kohti taivaalla liihottavia demooneja.

Tuhon huippukohta ja käänne

Kummankin osapuolen saatua kaikki joukkonsa mukaan taistelu saavutti huippukohtansa. Kaaos hyökkäsi kaikkialla Imperiumin joukkoihin, jotka antoivat kovan vastuksen. Reservistä saapuneet Black Templarit ottivat haltuunsa hylätyn Storm Lordin ja kylvivät massiivista tuhoa sen monipiippuisella tykillä. Fire Raptor metsästi taivaalta demoneja, jotka näyttivät kuitenkin selviytyvän lähes kaikista osumista. Lentävät demonit hävittivät joukkoja ilkeällä Flickering fire -voimalla pienten demoniparvien hyökkäillessä kaupungin kaduilla kaartin joukkojen kimppuun. Keskusaukiolle teleportannut Abaddon joukkoineen suuntasi kohti komentobunkkeria. Arkkipetturi sai matkalla vastaansa White Scar Chapter Masterin, jonka haasteesta Abaddon kuitenkin kieltäytyi antaen vähäisemmän championin hoitaa taistelunsa.

Vähä vähältä Kaaos vyöryi kohti objektiiveja ja sai niitä haltuunsa yhden toisensa jälkeen Imperiumin sotilaiden kaatuessa puolustuksesta. Kaaos sai nyt puolestaan haltuunsa komentobunkkerin ja sen tehokkaan kiertoratapommituksen, jolla puhdistettiin (kaaosmaiseen tapaan) Imperiumin joukot yhdeltä objektiivilta välittämättä omista tappioista. Samoin Storm Lord räjäytettiin, joten koko objektiivi katosi. lopulta Kaaos hallitsi suurinta osaa objektiiveista, joten tilanne oli selvästi kääntynyt pimeiden voimien hallintaan.

Kahdeksan tunnin ja viiden kierroksen pelaamisen jälkeen taistelu päättyi varsin tasaiseen 10 – 9 tulokseen Kaaoksen eduksi. Alussa Imperiumi oli hallinnut objektiiveja, mutta taistelun lopussa Chaos Marinet liittolaisineen korjasivat tilanteen edukseen. Imperiumin oli tunnustettava pimeyden ruhtinaat voittajaksi!

The city is ours!

The Triad Conquered!

Olipahan sodat! Viikonloppuna vietiin läpi yksi War Headin järkkärihistorian makeimpia tapahtumia, joka oli paitsi tiiviin kilpailullinen, myös erinomaisen lämminhenkinen ja toverillinen. Hammerhead: The Triad oli organisaattorien näkövinkkelistä erittäin onnistunut kompetitiivinen turnaustapahtuma, sillä vaikka voitosta pelattiin tosissaan, oli koko osallistujakunta kuin tiivis kaveriporukka, jossa kaikkien onnistumisille hurrattiin, mutta kenenkään epäonnesta ei naljailtu. Myös pudotuspelit sujuivat kovista panoksista huolimatta asiallisessa ja urheilijamaisessa hengessä, eivätkä yhdenkään soturin herrasmieskiikarit menneet huuruun palkintojenjanosta.

Rankat panokset vaativat myös hyvät puitteet. Tämänkertaiseen Hammerheadiin tuli kaksikymmentä pelaajaa, mikä tarkoitti kymmenen kentän kattamista maastoin. Tapahtumapaikaksi valitsimme tutun ja turvallisen War Head Fight Clubin Poromagian myymälässä, sillä sen muuttaminen turnaustantereeksi sujui tuttuun ja turvalliseen tyyliin ja maastoihin liittyvä kuljetuslogistiikka jäi minimiin. Koska halusimme tarjota pelaajille laadukkaita, monipuolisia ja haastavia taistelukenttiä, noudimme Lauttasaaren Nopat & Taktiikka -kerholta lainaksi kerroksellisia raunioita, jotta niitä riittäisi useimmille pöydille. Muuten maastoissa vaihtelivat eri kokoiset Impassable terrainit, metsät, LOS:a blockaavat area terrainit sekä erikoisemmat maastoelementit, kuten kraaterit ja aidat. Pudotuspeleissä lisäsimme kärkikenttien maastotiheyttä hiukan ja karsimme niistä kaikki vähän eksoottisemmat maastonkappaleet pelaamisen helpottamiseksi.

Pelaajat palauttivat turnaukseen listat etukäteen, jotta niitä saatettiin metailla ennen turnausta ja kapteeni Lehtiö sai myös tehtyä aiheesta pienen analyysin. Sotavasara.netin seurantatopicissa pidimme myös yleisövisan turnauksen voittajasta, mikä keräsikin aika hyvän osanoton! Skaban arvonta suoritetaan, kunhan palkinnot saapuvat postiteitse War Headin päämajaan. Turnausjärjestelyjen viimeistelyihin kuului myös armeijalistojen printtaus, sillä nähdäksemme on hyvää "asiakaspalvelua" järkkärin suunnasta tarjota siististi printatut listat pelaajien tarpeisiin.

Turnaus alkoi heti aamutuimaan kahdeksan jälkeen, mikä oli varmasti haastava olosuhde jo monille! Triadin ensimmäinen päivä taisteltiin kiivaasti kärkisijoituksista, sillä vain TOP8 jatkaisi toisen päivän piinaavan jännittäviin single elimination -pudotuspeleihin. Lopuksi yksi seisoisi voittajana ja lunastaisi kahdensadan euron arvosta vapaavalintaisia tuotepalkintoja ja Hammerhead-Sotajumalan tittelin. Ensimmäisen päivän taistelut sujuivat hyvässä ilmapiirissä, vaikkakin karvaita pettymyksiä koettiin jo ensimmäisillä kierroksilla kovien pelimiehien kaataessa toistensa jatkoonpääsyhaaveita.

Peleillä oli myös seuraajia, sillä paikalle saapui useita harrastajia fiilistelemään turnaustunnelmaa, minkä lisäksi ykköspöydän taisteluista lähetettiin Aleksin englanniksi selostamaa Live Streamia Poromagian Twitch-kanavalle. Turnausklipit on tallennettu, joten niitä voi halutessaan pälyillä myös jälkikäteen.

Lopulta kuumottavan välifinaalin jälkeen TOP8 oli selvillä ja siirryttiin lauantai-illan palkintojenjakotilaisuuteen.

Hammerhead: The Triad, ensimmäisen pelipäivän tulokset

1. Emppu Niemi, Farsight Enclaves + Eldar 44
2. Jouni Haavisto, Sororitas + Astra Militarum + Inquisition 43
3. Eetu Peltola, Eldar + Dark Eldar 42
4. Jukka Halme, Space Marines + Astra Militarum + Inquisition 42
5. Otto-Ville Virkkunen, Farsight Enclaves + Tau Empire 42
6. Jesse Nurminen, Chaos Daemons 39
7. Pekka Koskivirta, Chaos Daemons + Chaos Space Marines 36
8. Aleksi Meuronen, Tau Empire + Eldar 35
9. J-P Kumpulainen, White Scars + Imperial Fists + Inquisition 31
10. Antti Natunen, Space Marines + Tau Empire 30
11. Joonas Neva, Eldar + Dark Eldar 28
12. Harri Hokkanen, Dark Angels + Astra Militarum + Inquisition 27
13. Miika Kalliokari, Eldar + Dark Eldar 26
14. Pauli Hulkkonen, Astra Militarum + Inquisition 24
15. Antti Ramstadius, Chaos Daemons + Chaos Space Marines 23
16. Johannes Volmanen, Tyranids 23
17. Roni Landgrén, Necrons 15
18. Jarkko Kallio, Space Marines + Blood Angels 15
19. Oskari Holm, Space Marines + Tau Empire 15
20. Tuomas Hänninen, Tyranids 0

Turnauksen pääpalkintona oli 200€ arvosta vapaavalintaisia figuostoksia, mutta halusimme yllättää pelaajia pikku lisäpalkinnoilla. Kaikille osallistujille jaettiin kiitoksena verisistä sodista Blood for the Blood God -efektimaalit, jolla voi ehostaa vaikka turnaukseen osallistuneet figut taistelua nähneeseen kuosiin. Ekan päivän jälkeen ensimmäiseksi sijoittunut kärkimies sai kunniakseen patsaan, vastasihan suoritus jo pienen turnauksen voittoa! Makeimmalle armeijakokonaisuudelle taas myönnettiin yhden miehen armeija, eli Imperial Knight. Tapanamme on ollut myös myöntää palkinto "parhaalle uudelle armeijalle Fight Clubilla" tunnustuksena harrastuksen jatkamisesta ja aktiivisesta hobbytyöskentelystä. Altar of War -kirjan voittivat Oskari Holmin Adeptus Mechanicus -vahvisteiset Pre-Heresy Iron Handit.

Uusi Fight Club -aktiivi Emppu Niemi lunasti kärkisijan, parhaan armeijan palkinnon ja esitti erinomaisen reilua turnauskäytöstä herrasmiespalkinnon arvoisesti, vaikka sellaista ei tällä kertaa jaettukaan. Empun armeija turnauksessa oli Farsight Enclaves, joilla oli Eldar-vahvistuksia.

TOP8 yhteiskuvassa ennen pudotuspelien alkua. Tästä lähtee...

Kun lauantain hulabaloo oli ohi, tiivistettiin pelitilaa neljäksi taistelukentäksi ja salin toiselle puolelle rakennettiin L:n muotoinen jättipöytä sunnuntain Mega Battlea varten. Kyseinen suurtaistelu oli ylimääräinen ohjelmanumero turnauksesta eliminoituneille pelaajille, joiden pelit päättyivät lauantain tai sunnuntain pudotuspelien aikana. Skenaariona oli "Tuhon tienhaara", jonka War Headin Apocalypse-veteraani Juha oli kokannut kasaan side eventiksi. Kellon lyödessä 08:30 oli kuitenkin aika laittaa turnauksen neljännesfinaalit käyntiin!

Turnauksen kulku noudatti jälkikäteen tarkasteltuna aikamoisen tuhkimotarinan kaavaa. Noppakerhon ylläpitämän Suomen 40K-rankingin kärjen haltuun ottanut Aleksi Meuronen pelasi ensimmäisen pelinsä ykköspöydällä stream-kameran alla ETC-joukkueen Eldar-pelaaja Eetu Peltolaa vastaan ja hävisi murskaavin luvuin. Viiksivallun taistelutahto oli horjua, sillä nollat ekasta matsista tietäisi heikkoja mahdollisuuksia jatkoon pääsyyn. Kannustin kuitenkin Allua ottamaan massacret kahdesta seuraavasta pelistä jolloin tsäänssi vielä olisi, ja kaverihan teki työtä käskettyä...

Lauantain päätteeksi TOP8:a muodostettaessa kävi ilmi, että Aleksi oli kuin olikin selviytynyt "viiksenmitalla" pudotuspeleihin! Taival kohti finaalia ei kuitenkaan ollut helppo. Neljännesfinaaleissa Empun aggressiivisesti deployannut ja aloituksen seizennyt armeija otti yliotteen matsista aikaisessa vaiheessa. Aleksi kuitenkin piti pintansa suojellen resurssejaan ja keskittyen pelaamaan tehtävää. Tarkka peluu kääntyikin lopulta Allun eduksi ja tasoittava vuoro osoittautui jälleen First Bloodia tärkeämmäksi voittokeinoksi.

Allun tie kävi semifinaaleihin Otto-Ville Virkkusta vastaan, joka oli juuri selviytynyt lähes viiden tunnin maratoonimatsista Jukka Halmeen kanssa. Tällä kertaa Aleksi otti ekan vuoron ja lähti hakemaan First Bloodia aggressiivisesti OVV:n Sky Raysta, mikä parantaisi myös Allun Wraithknightin eliniänodotusta. Tuloksena koko armeijan ampumiselle oli kuitenkin Crew Stunned, pari Hull pointia ja woundi omaan Riptideen. OVV:n O'Vesa-starin tulitehokkuus taas oli häijyä ja myös tässä matsissa Aleksin figut alkoivat lähteä pöydältä vastapelaajaa nopeammin. Allun onnistui kuitenkin suojella Scoring unitejaan kalvaavasta epäonnesta huolimatta (Jetbiket esimerkiksi feilasivat dangerous terrainista casualtyn otettuaan moraalinsa ja fleeasivat avoimelle ammuttaviksi) eikä Otto-Villen armeija pushannut kohti Allun pehmennyttä kotipesää tarpeeksi innokkaasti tavoitellakseen pisteitä. Tiivistetyllä kierrosajalla pelattu peli päättyi lopulta vitosvuorolle Allun eduksi Kill Pointeilla tämän siivottua OVV:n heikot Troopit ja ajoneuvot laudalta.

Jäljellä oli finaalimatsi. Koko ottelun teema oli kuin Rocky-leffasta, sillä vastustajana ykköspöydällä kameran alla oli jälleen Eetu Peltola, kenraali, joka oli päihittänyt Allun 20-0 ensimmäisellä kierroksella. Matsista lähdettiin siis hakemaan revanssia pahamaineisen tehokasta Seer Councilia vastaan. Eetu onnistui saamaan Fortunen ja hyvät Warlock-voimat ja tämän oli otettava aloitus Dawn of War -deplossa saadakseen powerit päälle. Allun ensimmäisen vuoron tulitus lähelle boostanneeseen kansliaan oli tehokasta ja vaihtoon meni kolme Warlockia. Tau-pelaaja kuitenkin kämmäsi Commanderin sijoittelun ja Eetu rokotti virheestä oitis First Bloodin arvoisella Wraithknight-laukauksella. Kanslia pääsi pian mellastamaan Allun linjoissa ja Wraithknightin, Farseerin ja parin Riptiden kaaduttua tilanne alkoi näyttää synkältä Aleksille. Tiivistunnelmaista ottelua oli kerääntynyt seuraamaan koko joukko turnauspelaajia ja hangaroundeja ja useimmat kelailivat jo pelin olevan paketissa.

Aleksi kuitenkin jatkoi turnauksen teemaansa, matsien pelaamista toiveikkaasti loppuun saakka. Viimeisillä vuoroilla tämä huomasi Eetun Scoring unitien olevan edelleen Wave Serpenteissä ja omien Krootiensa saapuvan laidoilta sisään objektiiveille. Tässä oli ryöstömahdollisuus. Eetun vitosvuoron tulituksesta jäi kuin jäikin kaukaiselle nurkkaobjelle pari Krootia, jotka onnistuivat moraalitestinsä. Kyseistä objektiivia contestoimaan ylsi vain yksi Dire Avenger, jonka Allun jäljelle jäänyt Riptide siivutti raunion takaa. Aleksin deployment zonen raunion kakkoskerroksessa hikoilleet Broadsidet taas lakaisivat toisen, aukealle tulleen Avenger-jengin. Kaikki jäi Riptiden kontestointiloikan varaan, hypyksi tarvittiin yli neljä ja pelin tuli loppua vitoselle. Allu heitti vitosen ja hyppy kantoi.

Turnauksen järkkärinä ja päätuomarina Random game length -nopan heitto jäi mun harteille, mikä oli kova vastuu, sillä silmäluku määrittäisi kumman pelaajan voittoa juhlittaisiin hetki myöhemmin. Heitin sinisen kuusitahoisen kierimään tarjottimelle Stream-kameran eteen ja se pysähtyi lopulta kakkoseksi. Aleksi Meuronen oli noussut voittajaksi!

Heti nopan pysähdyttyä nähtiin hihkuvan Allun kunniakierros Poromagian myymälän ympäri. Kovaa saavutusta kelpasi jo vähän tuulettaa. Sitten pidimme pienen He-man-henkisen photoshootin palkintopokaalin ja bitsien kera.

Allun kovaksikeitetty armeija sisältää neljä Monstrous Creaturea ja koko joukon kauniisti maalattuja tulitukiyksiköitä.

Listan scoring on kevyissä, mutta mobiileissa kantimissa Jetbikejen, Kroot Carnivorejen ja Wave Serpentillä matkustavien Dire Avengerien muodossa.

Yleinen turnaustunnelma oli mainio ja positiivinen fiilis kävi mielestäni hyvin ilmi myös Live Streamista!

Jarkko Kallion huisa Rhino Rush -kokoonpano oli monien listasuosikki! Ensimmäisellä kierroksella se huristeli varsin hyvällä menestyksellä Oskari Holmin Marineiden ylitse.

Empun maalauspalkinnon voittaneet Farsight-joukot suoriutuivat hyvin ensimmäisestä päivästä, mutta hyytyivät turnausvoittajaa vastaan pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.

Myös Pekka Koskivirran demonit olivat yhdet ennakkosuosikeista. Niiden tie kuitenkin katkesi semifinaaleissa Eetu Peltolaa vastaan tiukan ottelun päätteeksi.

War Head -univormuun tälläytynyt Aku toimi turnauksen kasvoina ja äänenä stream-lähetyksissämme. Video toimi viikonlopun ihan hyvin, mutta lauantaina meillä oli hiukan ongelmia äänen kanssa ja se puuroutui ajoittain kaiunnaksi. Finaalimatsin aikana myös ykköspöydän kattokamera sanoi itsensä irti, emmekä saaneet sitä enää herätettyä henkiin ottelun aikana. Streamin teknistä puolta pitää vielä tutkia ja treenata, mutta jo tällä suorituksella saatiin talteen makeat taltioinnit turnauksen kulusta ja positiivista palautetta monilta lähetyksiä seuranneilta.

Streamikielenä toimi englanti, sillä halusimme videoiden olevan myös ulkomaisten tuttujemme ja muiden maiden ETC-aktiivien katsottavissa. Lisäksi kun englanti taittuu Akulta hyvin ja useimmat suomalaisetkin ymmärtävät sitä, ei hommassa ollut juuri ongelmia. Pudotuspelien streamia voi katsoa myös jälkikäteen täältä, itse ottelu alkaa noin kymmenen minuutin kohdalla.

Käytimme streamiin kolmea kameraa, josta yksi näytti ykköspöytää ilmakuvaperspektiivistä, yksi yleiskuvaa pelitilasta ja yksi Akua itseään selostustilanteissa. 

Selostaja saattoi tsiikata toimitsijapöydän takaa matsien kulkua ja näki koko ajan näytöllä ykköspöydän kameralle tallentuvat tapahtumat.

Tiimitoverit Jesse Nurminen ja Eetu Peltola kohtasivat playoffsien ekalla kierroksella. Tällä kertaa Demonit jäivät Eldarien jalkoihin vaikka tsägääkin oli mukana; 2+ rerollattavalla invusavella varustautunut Fateweaver putosi First Bloodin ja Slay the Warlordin arvoisesti Wraithknightin heittolaukaukseen!

Ennakkosuosikkien kohtaaminen! Jouni Haaviston siisti ja teemanmukainen Adepta Sororitas + Astra Militarum + Inquisition -lista hävisi vitoskiekalla juuri ja juuri Pekka Koskivirran Demoneille, kun kuutos- tai seiskavuoro olisi tuonut lähes varman voiton. Uudistuneen IG:n character-vahvisteiset combined infantry squadit ovat kuitenkin varmasti tulleet jäädäkseen.

Pekan kätsä taulukko Demonien giftien ja psychic powerien merkkausta varten.

Ekan päivän "välifinaali" Emppu Nimen ja Jukka Halmeen välillä äityi maratoniotteluksi. Pelinsä jo lopettaneet ja paikalle turnausta seuraamaan saapuneet kerääntyivät pöydän ympärille, minkä huomasimme hidastavan peliä vielä entisestään. Tokan päivän high stakes -pudotuspelejä varten taas rajasimme TOP8-pöytäalueen tuolikehällä ja valvoimme järjestystä niin, etteivät katsojat tulleet pelaajien tielle tai päässeet antamaan näille vahingossa vinkkejä. 

Hetki ennen Hammerhead: The Triad -turnauksen finaalin alkua. Yleisökehä ympäröi Eetu Peltolan ja Aleksi Meurosen miehittämää ykköspöytää. Stream-lähetys näkyy ruudulla, jossa normaalisti näytimme jäljellä olevaa kierrosaikaa. Finaali kuitenkin pelattaisiin loppuun ja viimeiseen heittoon saakka kelloa katsomatta.

Viikonloppu oli lopulta Tau Empiren! Kiitokset kaikille pelaajille hienosti sodituista peleistä ja loistavan ilmapiirin luomisesta ehkä vuoden makeimpaan turnaustapahtumaan! Vähän kävi harmittamaan, kun ei itse voinut olla mukana. ;)

Hammerhead: The Triad lopputulokset

1. Aleksi Meuronen, Tau Empire + Eldar
2. Eetu Peltola, Eldar + Dark Eldar
3-4. Otto-Ville Virkkunen, Farsight Enclaves + Tau Empire
3-4. Pekka Koskivirta, Daemons + Chaos Space Marines
5-8. Emppu Niemi, Farsight Enclaves + Eldar
5-8. Jukka Halme, Space Marines + Astra Militarum + Inquisition
5-8. Jouni Haavisto, Adepta Sororitas + Astra Militarum + Inqusition
5-8. Jesse Nurminen, Chaos Daemons
___________________________________________________

9. J-P Kumpulainen, White Scars + Imperial Fists + Inquisition
10. Antti Natunen, Space Marines + Tau Empire
11. Joonas Neva, Eldar + Dark Eldar
12. Harri Hokkanen, Dark Angels + Astra Militarum + Inquisition
13. Miika Kalliokari, Eldar + Dark Eldar
14. Pauli Hulkkonen, Astra Militarum + Inquisition
15. Antti Ramstadius, Chaos Daemons + Chaos Space Marines
16. Johannes Volmanen, Tyranids
17. Roni Landgrén, Necrons
18. Jarkko Kallio, Space Marines + Blood Angels
19. Oskari Holm, Space Marines + Tau Empire
20. Tuomas Hänninen, Tyranids

40k ETC Team Finland Captain's Log XV: Triad -armeijalistat

Ensi viikonloppuna pelataan War Headin vuoden pääturnaustapahtuma Hammerhead: The Triad. Tuolloin kaksikymmentä raskaan sarjan soturia käy taistoon huippupalkinnoista ja olemme lupailleet, että tuloillaan on yksi maamme vuoden kompetitiivisen 40K:n laadukkaimpia pelitapahtumia!

Pudotuspelikonseptia soveltavaan turnaukseen tuli palauttaa listat etukäteen ja tapahtuman live streamin selostava Aleksi Lehtiö on tehnyt omat huomionsa kokoonpanoista. Yhdyt sitten Akun mielipiteisiin tai et, muista äänestää suosikkiasi Sotavasaran seurantaketjussa!