21. lokakuuta 2012

Despyder Lord

"The hiss and moan of pistons and joints made the hulk move forward in a leaping motion, treading through the scorched rubble and abandoned battlements. The screeching engine sounds were almost like the creature was breathing, though it was not. The shimmering warscythe the machine held high slowly evaporated any traces of bodily fluids and blood drops staining the weapon's unnatural blue glow. Programmed thinking led the creature pursuing a violent act after another and the foul substances pumped through it's artificial cortex that calculated all possible battlefield odds and events. A tattered cloak upon the machine's shoulder was a grim shadow of a culture the creature had once belong to, as now it was nothing more than a machine of death. 

The Grim reaper, the last thought its prey often had. The Grim reaper."

HQ-yksikkö asiakkaalle työstämäämme Necron-armeijaan on Destroyer Lord. Tampereen PKP:ssä ei sattumalta ollut yhtään Destroyeria jäljellä hyllyssä kun pinosimme armeijaan tulevia figubokseja läjään, mutta funtsin että Canoptek Spyder voisi toimia pohjana konversiolle. Johtajasta alkoikin kasvaa melkoinen konehirviö kun aloimme yhdistellä osia klassiseen scratchbuild-tapaan.

Spyder-figu on valtava, mutta päätin lopulta uhrata figuun yhden oman Destroyerini jotta figulle saataisiin vielä lisää massiivisuutta ja eritoten tunnistettava yläkroppa. Selkäpanssarilevyjen välikohta naamioitiin Spyderistä ylijääneillä levyillä, kumijohdoilla ja Space Marine shoulder pad-bitsillä. Raskaasti panssaroitu lookki oikeuttaa hyvin usein valitun 2+ save-upgraden.

Olemme käyttäneet punaista pieninä spottiväreinä ja tehokeinona koko armeijassa, esimerkiksi Warriorien sähköjohdoissa ja Deathmarkien ja Wraithien veriroiskeissa. Lordissa halusin kuitenkin käyttää punaista kuvaamaan arvovaltaa ja johtajuutta sekä erottamaan se väriläiskänä paremmin muusta armeijasta. Näin muiden yksiköiden pienet väriviittaukset pohjustavat johtajan istuvuutta armeijaan, ilman näitä punainen viitta näyttäisi ehkä oudolta?

Naarmuja ja iskemiä samalla teemalla kuin muussakin armeijassa. Tein myös vähän fyysisiä lommoja lisäämään kolmiulotteisuutta. Hämähäkin jalkojen yläosiin maalailtiin pienet hehkulamput yksityiskohdiksi ja näihin valittiin sinertävä sävy vastavärinä oranssille ruosteelle. Emme muuten laittaneet näkyviä Mindshackle scarabeja mukaan, sillä Despyder lordhan voi munia sellaiset tarvittaessa...

Maski on peräisin Dark Eldar Talosilta ja viitta muovattiin Green stuffista. Warscythe taas on rakenneltu erikokoisista Plasticard-putkista, Necron Warriorin Gauss flayerin koneistosta sekä Tomb Kings Necrosphinxin teräaseesta. Pienet pääkallot ja hieroglyfit muistuttavat kutkuttavan makeasti muinaisesta Necron-dynastian kulttuurista ja aseelle voisi keksiä vaikka mitä historiaa. Nykyään legendaarinen viikate kuitenkin toimii vain kuoleman välikappaleena synkän ja laskelmoivan tappokoneen käsissä, mikä kertoo tavallaan traagista tarinaa Necron-rodun kohtalosta!

Viidensadan pisteen falangi on nyt valmis ja ehtii ehkä vielä mukaan Tampereen Puolenkuun Pelien Deathworld 40k-kampanjaan. Mikäli asut paikkakunnalla, ilmoittaudu ihmeessä mukaan karkeloihin ja haasta piakkoin Lunar Prime-Dynastian etujoukot!


19. lokakuuta 2012

Tendril Coils

Syysloma alkaa olla lopuillaan ja tuntuu siltä, että pitäisi koettaa ottaa kaikki irti jäljellä olevasta vapaa-ajasta. Vähän hönöä, että loman aikana tulee stressi siitä, miten ei tunnu saavan tarpeeksi aikaiseksi, vaikka periaatteessahan idea olisi rentoutua sekä loman aikana että harrastuksien parissa. Vapaapäiville tulee vain helposti aikataulutettua kaikenlaista mitä haluaisi saada edistettyä ja jos suunnitelmat muuttuu, syntyy fiilis et asiat jäisivät rästiin. Todella positiivista on, että kaikkea kuitenkin tapahtuu koko ajan ja blogissa riittää jaettavaa ja kerrottavaa! Syksy on ollut tosi jännittävää hobby-aikaa kaikkine julkaisuineen, tapahtumineen ja projekteineen ainakin War Head-squadin sisällä.

Perjantain kunniaksi jatkoa Lunar Prime-Dynastian Necroneille, joita puuhailemme frendini Karin uudeksi armeijaksi. Ekaan viidensadan pisteen falangiin valittiin muiden muassa Canoptek Wraith-yksikkö, sillä ne on sekä kipeitä figuja että kreisejä pelikentillä. Alla pari kuvaa Karin uusista iskujoukoista!

Wraithit ovat olleet yksi mun suosikkiryhmistä uusilla Necroneilla pelatessa eikä ollut vaikeaa suositella niitä Karillekin.

Koska suurin osa figujen kynsistä ja jaloista meni Deathmark-konversioihin, jäi Wraitheille vain yhdet kädet. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä olimme alunperin miettineet tekevämme figuista hiukan "sandwurm"-tyylisiä ja harkinneet jättävämme kaikki kädet pois kokonaan. Lopulta päädyimme lähitaistelukynsiin, sillä ne tekivät figuista vähän vaarallisemman oloisia.

Ruosteinen ja pölyinen häntä kuivalla aavikolla. Käytimme beissauksessa verkkoaitaa kuvaamaan, miten Wraithit ohittavat ja tuhoavat puolustusrintaman etuvartioasemia.

Väriteema on muista Necroneista tuttu tumma, ruosteinen metalli luunvärisillä panssaripaneeleilla. Silmissä on käytetty kontrastina sinistä hehkua ja veriroiskeet toimivat ylimääräisenä tehostevärinä.

Pieni konversio sai Wraithin kaivautumaan maan alta aidanpätkän alitse.
Vääntelimme figuille Matrix-tyyliin vähän kaapelilonkeroita, joita Kari voi halutessaan pelata Whip Coilien säännöillä. Kuvista ei käy ilmi, mutta päätimme jättää selässä olevat kuulat kiiltävän mustiksi ja weatheroida ne kevyesti. Haluan kuitenkin kuulla vielä Karin mielipiteen siitä, haluaisiko kiiltävän lakan myös silmiin ja veripintoihin vai toivoisiko figujensa olevan efektien suhteen mattapintaisia.

Panssaripintojen menosuuntaan syntyneet naarmut tuovat vähän lisädynamiikkaa figuihin ja tukevat ideaa, että Wraithit kaivautuisivat hiekan alle vaaniessaan saalistaan.

Maanalaista elämää kuvaamaan beissasin yhden Wraithin myös Tyranid Ravenereista tutulle onkalo/tunnelibaselle.

BOOM! Armeija kasvaa ja sisältää nyt joukkoja jopa kolmesta FOC-slotista!

17. lokakuuta 2012

The Lord of Formosa

Osana viime viikon Turku Fanatic 2012-valmisteluja maalasin myös Miika Kalliokarin Marinearmeijan liittolaiseksi Inkvisiittori Torquemada Coteazin. Miika tilasi War Headilta pelipöytätasoon maalattavan johtajahahmon aika selkeillä väri- ja beissaustoiveilla hyvissä ajoin. Sainkin Coteazin nopsasti pelikuntoon omia Wraitheja ja Night Scythe-konversioita duunaillessa! Figu itsehän on tosi siisti ja kun inkkari oli koottu valmiiksi, päästiin heti maalauspuuhiin.

Miika kertoi, että liittolaisina käyttämänsä Grey Knightit ovat sonnustautuneet valkoisiin haarniskoihin sinisillä yksityiskohdilla ja kontastiväreillä. Toive inkvisiittorin mustasta ja siten joukosta erottuvasta panssarista tuli myös asiakkaalta. Miniatyyrissä ei ollut mitään konversioita ja ajattelin Coteazille sopivan myös tietynlaisen vähäeleisyyden, joten en lähtenyt säätämään väriteemassa tai yksityiskohdissakaan mitään erityisen poikkeavaa.

Perinteinen musta spray-pohjamaali ja ohennetut Abaddon Black-korjaukset sinne, minne pohjamaali ei ylettänyt. Beissihiekan kuivuessa järjestelin tarvitsemani maalipurkit valmiiksi illan step by step-työskentelyä varten.
Poimin kaikki mustaksi tulevat panssariosat sekä kotkan Adeptus Battlegreylla. Näistä isoista pinnoista on monesti paras aloittaa, sillä yksityiskohdat maalattuaan ei tarvitse enää palata perusväreihin tai pelätä valmiiden osien tahriintumista. Alustan pohjaväriksi valitsin Calthan Brownin sillä vaikka se on aika voimakas punertava sävy, oon viime aikoina alkanut nähdä hiekoituksen pohjavärin iskevyyden aika tarpeelliseksi.
Kasvoihin tuli Dheneb stone pohjaväri, turkisviitan ja pari yksityiskohtaa taas poimin Khemri Brownilla. Tämän takana oli, että kaikki ruskeaksi tulevat yksityiskohdat ensiksi esiin napsimalla voisin varjostaa ne kaikki samalla kertaa washaten ja säästää hiukan aikaa.
Haarniska washattiin raskaasti Nuln Oililla, viitan yläosa Nuln Oililla ja Agrax Earthshadella, kirja sekä pistoolikotelo Agrax Earthshadella ja kasvot Ogryn Fleshillä. GW:n uusissa washeissa on pieni kiilto-ongelma ja purkit kannattaakin ravistaa huolellisesti ennen maalailua, ainakin meille oli pieni shokki kun testi-Eldareille tulikin äkkiarvaamatta kiiltävät lateksipöksyt. Washin sekoittaminen hillitsee "ominaisuutta" ainakin vähän.
Odottelessa Washin kuivumista maalasin kangasosat, eli lannevaatteen ja viitan. Päätin myös maalata olkasuojat valkoisiksi yhdistämään Coteazin kirkaspanssarisiin Grey Knighteihin. Vaaleaan rättiin ja panssaripintoihin tuli perusväriksi Ulthuan Grey, mikä onkin sitten positiivinen uutuus GW:n entistä peittävämmässä maalilinjastossa. Viitta vedeltiin Teclis Bluella.

Tämän jälkeen haarniskaan tuli uusi musta wash, samaten viittaan. Kävin läpi korut, kettingit, hilppeet, killuttimet ja eeppisen mustanaamiosormuksen Mithril silverillä ja washasin ne sitten kultaisiksi pariin kertaan Seraphim Sepialla. Kotkien päähöyheniin tuli sama Ulthuan Grey ja sen nokka ja varpaat maalailtiin Iyanden Darksunilla jota seurasi Agrax Earthshade-korostus. Maalasin Purity Sealin sinetin (ja korun jalokiven) Blood Redilla ja paperiosat Screaming Skull-luunvärillä, näiden päälle tuli sitten Nuln oil varjostus.

Olkapanssareihin ja lannevaatteeseen tuli sitten parit ohuet White Scar-korostukset.Varjostin kasvoja hiukan tarkemmilla Ogryn Flesh-varjostuksilla ja korostin sitten kasvonpiirteet Dheneb Stone + Screaming Skull sekoituksella. Sotilaallinen siilitukka on vedelty päälaelle ohuilla, tummilla washeilla. Viitan korostin kuivaharjaamalla sen poimut kevyesti Teclis Bluen ja Ulthuan Bluen eriasteisilla sekoituksilla kunnes kontrasti oli mun silmään riittävä. Kuivaharjatessani hiekan Khemri Brownilla ja lopuksi Dheneb stonella en juuri varonut jalkoja, lannevaatetta ja viitan helmaa jolloin syntyi kevyt weathering-efekti.

Viimeistelyvaiheessa hioin yksityiskohtia, tuputtelin foaminpalalla vähän kulumaa olkasuojuksiin, korostin tiimalasin kennot valkoisella, tein haarniskan kulmiin ja terävempiin pintoihin vähän vaaleanharmaita korostuksia ja poimin samalla niitit esiin. Ihan viimeiseksi maalasin vasaran tuputtelemalla sen ensin foamilla laikukkaaksi Mithril Silverillä ja Tin Bitzillä ja vetelemällä parin washin jälkeen sen pintaan ohuita naarmuja Mithril Silverillä. Hillitty veriefekti syntyi reseptillä Blood Red + Agrax Earthshadea + hyppysellinen Vallejon mustaa weathering-pulveria. Lopuksi korjasin brushailussa likaantuneet beissinreunat takaisin mustiksi. Inkvisiittori ehti hyvin Miikan avuksi turnaukseen!




16. lokakuuta 2012

Fanatic Electricity

Ordo Aboensiksen taidonnäytteessä pelattiin tänäkin vuonna WHFB, WH40K ja WARMAHORDES-turnaukset.
Suurten tunteiden Turku Fanatic on taas tältä vuodelta koettu! Turnauksesta jäi päällimmäisenä mieleen kutosedikan mielenkiintoisuus, haastavat skenaariot ja mukavat ottelut viittä herrasmiestä vastaan. Kaikki matsit olivat rentojen vastustajien ja hyvän ilmapiirin ansiosta hauskoja ja myös järjestelyt turnauspaikalla sujuivat parista pikkujutusta huolimatta asiallisesti. Pöydät ja maastot eivät ehkä olleet kauneimmasta päästä, mutta ehdottomasti toimivat turnaustyyliseen 40k:hon ja onhan aina haaste kattaa monta kymmentä pöytää edes keskitäyteläisellä maastokattauksella.

Testailin ennen turnausta Imperial Guard-armeijaa, johon kuului pari isoa blobia jalkaväkeä, 3 Vendettaa ja 4 Leman Russia, mutta lista tuntui testipelien jälkeen ihan liian kankealta ohjastaa niin vähällä treenillä. Vaihdoin armeijan Necroneihin listalla Imotekh, Overlord, pari Cryptek-courtia, parit pikkuwarriorit Night Scytheillä, parit pienet Immortalit, kaksitoista Wraithia, kahdeksan Scarab swarmia ja kaksi Annihilation bargea.

Etc-kisoista mukaan tarttuneita noppia
Ekassa pelissä Joona Knornin miljoona Grey Hunteria ja kreisit Heavy bolter Long Fangit pelasivat mut selvästi ulos ja vastapelaajan varmat otteet tekivät matsista aika hankalan. Teimme baseissa vaihtokaupat ja vyörytimme kohteet sivustoista haltuumme nyrkkiyksiköin. Kill pointeissa jäin pian jälkeen ja Prescience-guidatut Long Fangit alkoivat myös tiputella lentokoneita. Imotekh näytti lopuksi mallia nousemalla tuhouduttuaan ylös täysissä voimissa ja varmisti mulle yhden kolmesta objektiivista. Joona voitti muistaakseni lopuksi kill pointit ja first bloodin, kun taas baset, objektiivit, slay the warlord ja linebreaker menivät tasan. 3-7 tukkaan.


Toinen matsi oli Jaakko Snickerin klassisia Chaos Space Marineita vastaan, uusi codex kun ei ollut vielä uutuuttaan käytössä Fanaticissa. Olikin hauska pelata vielä kerran wanhaa kaaosarmeijaa vastaan, vaikka esimerkiksi Lashia ei tällä kertaa ollut vastassa. Sen sijaan porukassa oli näkymättömäksi muuttuva liihotteleva Tzeentch-prinssi, Sorcerer, pari kolmen Oblin ryhmää, Terminatorit muutamin erikoisasein, iso lauma Berzerkereitä, Plague Marine-porukka, iso Kaaosmarineryhmä Nurglen ikonilla, Vindicator ja Dreadnought. Aloitin aggressiivisesti vastustajan seizen jälkeen ryntäämällä keskikenttään, tulittamalla swoopanneen demoniprinssin maankamaralle ja muodostamalla keskustaan valtavan myllyn joka sitoi lopulta ainakin tuhat pistettä vastustajan joukkoja "tervakuoppaan". Toisaalla scarabit, warriorit ja haywire-aseet nitistivät troopit ja kolme vuoroa ohi ampuneet salamat tuhosivat lopulta Dreadnoughtin. Lopulta jäljellä oli enää yksi Obliterator, mutta mulla kaikki voittoehdot hallussa. Sain tästä täydet 10 pojoa.

Aku Lehtiön cool ja palkittu Necron-armeija
Kolmas battle oli tämän vuoden ETC-kippari Pekka Koskivirtaa vastaan. Siistiin armeijaan kuului about prätkäkapteeni, kolme Tactical squadia, Scout squad, Thunderfire Cannon, kymmenen taktista Terminatoria Cycloneilla ja kolme kolmen Attack biken ryhmää. Heitin warlord traitiksi outflankin ja päätin kokeilla riskillä Scarabien viemistä vihollisen sivustaan. Hyökkäys meni käteen kun flankkirolli vei Swarmit toiselle puolelle, toisaalta ne ehtivät onneksi avuksi loppupelin keskustamyllyyn taistelussa objektiivista. Koetin kill point-skenaariossa keskittyä yksiköiden tuhoamiseen keskittämällä tulen aina yksikköön kerrallaan, mutta tilaisuuden tullen myös napsia paria Marinea ryhmistä epäonnisten paniikkitestien toivossa. Pekan liikkuvuus oli lopulta pelottavan tehokasta kuten olin ounastellutkin ja objektiivit menivät tasan. Lopulta voitin pelin first bloodin voimin just ja just 6-4.

Kuuluisa Fanatic-kebabrulla
Sunnuntain eka matsi oli epävirallisen Ropecon-voittaja Antti Halosen vihreitä Night Wolfeja vastaan. Armeijassa oli Rune priest Divinationilla, monta isoa ryhmää Grey huntereita plasmoilla ja lipuilla, Terminator armor Wolf guardit kaikkiin ryhmiin, pari Long Fang ryhmää sekä liittolaisina Space Marine Captain moottoripyörällä ja kaksi valtavaa Bike squadia kaikilla herkuilla Attack bike mukaanlukien. Pelasin Anttia vastaan ekaa kertaa mutta tiesin tämän aiemmin seuraamieni matsien perusteella huippukundiksi. Matsi olikin rento, tapahtumarikas ja monivaiheinen Antin kauheasta nopanheitosta huolimatta, synkät silmäluvut ja mun kiukulla tulitteleva armeija olivat vastustajalle aika ikävä yhdistelmä. Salamat olivat tässä matsissa ihan kreisit, sähköööö pzzzzt! Toisaalta tässä pelissä tunsin myös pelityylini viimein löytäneen itsensä ja en oikeastaan tehnyt virheitä. Antti sai ensimmäisen kill pointinsa vuorolla viisi ja mun oli helppo hipsiä tyhjille objektiiveille. 10-0.

Counter-charge demoooneihin
Turnauksen vika battle toi eteen aika kammottavan matchupin, frendini Petri Immosen Screamer-demonit. Kolmen ison Screamer-lautan lisäksi armeijassa oli tietenkin Fateweaver, Skulltaker Juggernautilla, kahdeksan Bloodcrusheria, kolme ryhmää Plaguebearereita yhdellä ikonilla ja Horror-squad Changelingilla. Ryhmityin nurkkaan heittäen Scarabit armeijan eteen hidasteeksi. Pete heitti onnekseni väärän aallon ja joutui pakittelemaan kauemmas. Aloin heti ampua kaikki aseet heikkoihin avoimelle pudonneisiin troopeihin niin kauan, että viimeinenkin oli maassa (tein valintoja esimerkiksi tyyliin Night Scythen Tesla-laukaukset yhteen Horroriin ison demonikeskittymän sijaan, jossa olisi voinut saada paljon enemmän tappoja ja myös arceja muihin yksiköihin) ja etenin hiukan keskustaa kohti. Kun Skulltakerin Juggerit putosivat keskustaan sain Teslattua Fateweaveriin pari woundia ja lokin liihottamaan tiehensä. Chargasin sitten Crushereihin koordinoidusti Wraitheilla ja Imotekhin johtamalla Immortal ryhmällä. Tämä meni aika nätisti putkeen, vaikka Skulltaker ravistelikin Mindshackle Scarabit tiehensä, sillä Whip coilit olivat oikeilla paikoillaan ja mulla oli pari rerollia käytettävissä Imotekhin invusaveihin. Imotekh ottikin ironisesti challengessa Skulltakerin pään, humiliating defeat! Pete painoi tämän jälkeen kovaa päälle ja Screamerit todistivat olevansa ihan sairaita, mutta onnistuin tämän hiukan turhan aggressiivisuuden takia pitämään Kill point-johdon loppuun asti. Onnekseni matsi loppui heti vitosen jälkeen, kun muutama jäljellejäänyt Crusher ja pari melkein täyttä Screamer-laumaa vasta hengittivät niskaani ja kaikki voittoehdot olivat hallussa. Peli päättyi 10-0 mulle ja vaikka kilpapelin pelaaminen frendejä vastaan ei koskaan ole erityisen kivaa, olin silti aika tyytyväinen suoritukseen!

Sijoitukseni oli lopulta kolmas ja sadeviittaisten Necronien vakuuttava menestys kutosedikassa jatkuu! Liitin lopulliset tulokset alle kommentteihin. Kiitos järkkäreille, osallistujille ja omalle matkaseuralle kivasta turnauksesta! Fanatic on aina Fanatic.

12. lokakuuta 2012

Cyclops Precision

Viimeiset valmistelut viikonlopun Turku Fanaticia varten ovat täydessä käynnissä! Pari viime hetken yksikkötäydennystä oli saatava aika pika-aikataululla kokoon ja väreihin ja maalasin samalla figuja myös pariin muuhunkin 40k-turnaukseen osallistuvaan armeijaan. Turun Fanatic on siitä kiva sosiaalinen turnaustapahtuma, että siellä näkee niin paljon pelikuvioista tuttuja kasvoja, joita ei muuten tapaisi. War Head-tiimi Teemu-Johannes-Pete lähteekin koettamaan onneaan 40k:n vieläkin vähän salamyhkäisen kutosedikan kanssa!

Samalla on myös Necron-päivityksen aika! Toinen yksikkö Karin armeijaan on Deathmark-ryhmä.

Kylmäverisen tehokas salamurhaajatiimi on kasattu toteuttamaan häikäilemättömimmänkin Overlordin toiveet!

Haimme Deathmarkeissa hiukan tavallisista figuista poikkeavaa lookia. Ilmiselvin ero normaalinappeihin on pieni asekonffi, jossa kivääri siirrettiin käsistä selkään. Ideasta tuli mulle vähän Transformer-viboja, mikä oli selvästi vihreä valo konseptin toteuttamiselle! Samalla porasin tietysti piippuihin reiät.

Ruosteinen teema jatkuu myös armeijan eliittijoukoissa.

Deathmarkien pitäisi fluffinsa ja sääntöjensä puolesta olla huipputehokkaita myös lähitaistelussa, joten asensimme näille Canoptek Wraithien kynnet käsirysyjen varalle. Pallonivelet sopivat hyvin Deathmark-kroppiin ja kynsien asemoinnilla sai myös kivasti liikkeen tuntua figuihin.

Käytimme veriroiskeita tuomaan miniatyyreihin yhden ylimääräisen kontrastivärin, vähän samaan tapaan kuin edellisten Warrioreiden naamoista roikkuvissa putkissa. Pärstävärkeistä puheenollen, veistelin näiden kypäristä "suut" pois, jolloin ulkomuoto on vielä vähän enemmän kyborgi/robottimainen.

Dynastian armeija toistaiseksi. Lisää seuraa!

10. lokakuuta 2012

The Cable guys

Viime lauantaina vietettiin mun kämpän War Headquarters-nurkassa oikea kunnon hobby-päivä, kun väänsimme Ollin kanssa Spotify-kajarit kaakkoon ja istuimme alas yhdessä Karin Necronien kanssa. Olimme keskustelleet väriteemoista ja -tyyleistä jo ennakkoon, mutta pidimme silti lyhyen palaverin siitä, miten jakaisimme työvaiheet ja kirjoitimme myös värivalinnat ylös. Mun mielestä tämä on tärkeää, sillä vaikka vaihejärjestyksestä voi aina poiketa, on hyvä että on looginen suunnitelma jonka mukaan työstää figut kerros kerrokselta valmiiksi.

Necronit ovat todella kiva projekti ja ehdin jo hehkuttaa fiilistä, kun armeijan ideasta ja figuista innostui itsekin ja palkkamaalausprojektista tuli sitä kautta paljon henkilökohtaisempi. Myöskään Ollia parempaa aisaparia on vaikea kuvitella. Mikäli Kari pitää ensimmäisen 500 pisteen satsin työnjäljestä, odottelen mielissäni että päästään laatimaan seuraava kokonaisuus. Perustin armeijaprojektille myös War Headin oikean laitaan projektisivun, johon kootaan kaikki Lunar Prime Dynastyn Necroneihin liittyvät merkinnät sekä ajantasainen armeijasuunnitelma.

Frontside-Olli Warriorien spottivärien kimpussa. Yhteistyö oli tunnelmallista, tehokasta ja ennen kaikkea hauskaa!
Joitakin tarvittuja tarvikkeita ja työkaluja.


Ensimmäisenä oli siis luvassa Warrioreita. Kari toivoi, että käyttäisimme päinä Servo-skulleja, että aseisiin tehtäisiin jotain erityistä ja että figujen staattisia asentoja muokattaisiin mielenkiintoisemmiksi. Väriteeman inspiraationa käytimme asiakkaan omien, hienojen prototyyppifigujen lookkia parilla muutoksella. Rikkomaan hiukan figujen metallisuutta maalasimme kuluneet, kellertävän luunväriset panssaripaneelit jotka sitovat figut hiukan paremmin beissien aavikkoteemaan.

Metallinväristä haarniskaa sävytettiin satunnaisilla oransseilla ruostelaikuilla ja kontrastiväriksi valittiin hehkumaan vastaväri sininen. Lopuksi poimimme vielä joitain johdonpätkiä kirkkaammalla punaisella, joka toi nappeihin pienen ylimääräisen spottivärin jota olisi mahdollista käyttää muissa armeijan yksiköissä tehovärinä.

Aseissa on pieni modaus, jossa piippua on lyhennetty karbiinimalliseksi. Simppeli konversio tekee figuista yksilöllisemmän näköisiä.

Beisseissä haettiin hiekkaan vajonneen kaupungin fiilistä. Jatkossa armeijan baseihin on tarkoitus tuoda entistä enemmän aavikkoteemaista Cityfight-meininkiä. Oikeanpuoleinen Warrior suvaitsee huomauttaa löytäneensä Eldarien reliikin, jonka värit valittiin Karin työtoveri Juhanin Eldar-armeijan perusteella. Näin armeijoille syntyy jo heti kättelyssä yhteistä meininkiä ja ehkä pienen fluffikkaan rivalryn alku!

Asennot ovat lennokkaampia ja mun mielestä figut toimivat hienosti kokonaisuutena. Vaalean beissauksen ja kontrastivärien ansiosta ne eivät myöskään huku maastoihin vähän huonommin valaistulla pelipöydälläkään.

Re-animation protokollat täydessä toiminnassa. Taistelupari antaa suojatulta.

Olkapanssarit maalattiin Dheneb stone-pohjavärin päälle washaamalla pinnat kevyesti Gryphonne sepialla ja korostamalla ne sitten "naarmuttaen" Dheneb stonella ja lopuksi puhtaalla valkoisella.

Ensimmäisen viidensadan pisteen falangin etujoukot on nyt muodostettu. Ylväs Dynastia seuraa pian perässä... Kiitokset Karille loistavasta projektista ja Ollille yhteistyöstä!





9. lokakuuta 2012

Climb to Glory



Pian tulee vuosi täyteen siitä, kun kokeilimme Ambush Alley Gamesin loistavaa ja intensiivistä Force on Force-figupeliä! Toiminnallinen ensikosketus moderneihin historiallisiin sotapeleihin tuli Helsingin Lauttasaaren Nopat & Taktiikka-kerholla, johon meidät oli kutsuttu esittelypeliä varten. Tositapahtumista asetelmansa lainannut skenaario kuvasi amerikkalaisten maahanlaskujoukkojen uhkarohkeaa rynnäkköä kapinallisten laaksoon linnoitettuja asemia vastaan. Tuolloin huono sää pilasi kapinallisten päivän ja jenkit pääsivät potkimaan kohderakennuksien ovet auki.


Vuoden mittaan teemaskenuja on pelattu lukuisia ja aloitimme vastikään narratiivisen kampanjan samalla ydinporukalla. Force on Forcessa on viehättänyt sen nopeatempoisuus ja kaiken aikaa tapahtuva action ja etenkin pienemmillä joukoilla pelatessa taistelut ovat todella hektisiä ja tapahtumarikkaita. Peli onnistuu mielestäni kuvaamaan taistelutilanteen realismia hienosti omalla abstraktilla tavallaan ja sen elementeissä, kuten erilaisten noppien käytössä ja vuororakenteessa on kivaa vaihtelua esimerkiksi Games Workshopin peleihin verrattuna. Force on Force onkin ollut loistava lisä mun pelirepertuaariin.

FoF ei kuitenkaan ole mikään kilpapeli, joten peliseura on hyvä valita lähipiiristä tai sellaisista harrastajista, joiden asenne ja pelityyli sopii fiilistelymiljööseen. Turnaustyylinen powerpelaaminen on tästä kaukana ja näkisin, että ideana onkin kokea erilaisia taistelutilanteita miniatyyripelin kautta. Esimerkiksi osapuolien voimasuhteet tai voittoehdot voivat olla hyvin epätasaiset, mutta niin asiat vain joskus menevät tositilanteissa! Pienemmän skaalan peleissä ja etenkin kampanjassamme on ollut mahdollista eläytyä jopa yksittäisen, tietysti figulla mallinetun, sotilaan rooliin raskailla tehtävillä kaupunki- ja vuoristotaistelun keskellä.

Juha ja Mika ovat isännöineet Noppakerhon FoF-tapahtumia pitkään ja yhdessä näiden kanssa aloitimmekin syyskuussa Alpha September-nimisen kampanjan. Kukin pelaaja ohjastaa tiettyä, suunnilleen joukkueen kokoista yksikköä (101st Airborne, USSOCOM, British Yorkshire Regiment, Royal Marines jne) jotka keräävät kokemusta osallistuttuaan taisteluun. Alla Juhan kuvaus kampanjan asetelmasta ja tähän mennessä pelatuista tehtävistä, joista osasta löytyy raportti myös Combat Camera-sivultamme.

Maan vapauttanut liittouma on juuri aloittanut rauhanpalautustaistelun toisen vaiheen, joka tähtää vuoristoseuduille vetäytyneiden kapinallisarmeijoiden toiminnan vaikeuttamiseen ja lopulta eliminointiin. Ympäri vuoristoseutuja strategisesti tärkeille alueille on alettu perustaa liittouman tukikohtia, jotka toimivat alueen liittouma-armeijan huolto- ja logistiikkakeskuksina ja eri maiden pataljoonista muodostettujen prikaatien tukikohtina. Kullekin sektorille on perustettu etuvartioasemia (FOB), joissa kierrätetään tyypillisesti reilun joukkueen vahvuista operatiivista yksikköä, joka operoi lähialueilla saamiensa käskyjen mukaan..

Charlie Foxtrot
Ensimmäinen kosketus syntyi, kun kapinalliset saivat ammuttua alas liittouman tiedustelukopterin ja jenkit lähetettiin pelastamaan miehistöä. Miehistö saatiin pois kapinalisten kynsistä, mutta jo silloin konflikti osoitti kapinalisten olevan tosissaan.

Person of Interest
Toisessa operaatiossa Screaming Eagles ja hallituksen operaattorien tukena toimivat Rangerit noutivat hallituksen mielenkiinnon kohteena olleen henkilön kuulusteluihin. Tämäkin operaatio onnistui ja sen aikana koettiin kylätappeluksi yltynyt lähitaistelu kohteena olleessa rakennuksessa.

Lt. Down
Kolmas operaatio sijoittui Brittien sektorille ja toiminnasta vastasi The Yorkshire Regiment 4th Battalion. Tällä kertaa luutnantin ja korpraalin tiedusteluretki johti pelastusoperaatioon heidän haavoituttuaan kapinallisten tulesta. Tässä yhteenotossa Britit saivat maistaa Kalashnikovia kunnolla, ja seurauksena oli useita haavoittuneita ja muutama KIA.

Bird & valley
Neljännessä operaatiossa kuvaan tulivat saksalaiset erikoissotilaspoliisit, jotka etsivät hallituksen agentin johdolla laaksoon pudonnutta kiinalaisvalmisteista satelliitin kantorakettia. Saksalaiset uhrasivat useita miehiä tuolla omituisella retkellä, mutta kantoraketista irrotettiin tärkeät osat ja hallituksen mies katosi niiden kanssa, jättäen saksalaiset nuolemaan haavojaan.

Grim Dragon
Operaatioalueella on kaiken aikaa toiminut SOCOM yksikkö, joka on usein ollut alistettuna hallituksen operaattorien tehtäviin operatiivisena yksikkönä. Näistä operaatioista ja niiden tarkoituksesta ei ole varmuutta, mutta kahden 75th Ranger tiimin on nähty operoivan liittouman joukkojen rinnalla, ilmeisesti jonkinlaista omaa operaatiotaan suorittaen. Huhutaan, että USASOC lähetti vastikään Rangerit vuoristoon suorittamaan salaista tehtävää ja nämä tuhosivat koko vuorenrinteen kapinallisasemat Apache-helikopterin avustuksella. Kampanja jatkuu...

Juuri nyt käynnissä on Operation Strong Arm, jonka ensimmäinen päivä on ohitse. Liittouma on saavuttanut kohteensa tappioita kärsien, mutta kiivain taistelu on vielä edessä.

Kuvamatskua ja fiiliksiä löytää myös Juhan ja Mikan blogeista, Mentor Brush & Dice ja Femoral Head Ostectomy!