April 24, 2011

Evolution of an obsession

"There's nothing on this green earth stronger than US Army. Because there's nothing on this green earth stronger than a US Army Soldier.
There is strong, and then there is Army strong."

Näin lupaa jenkkiarmeijan rekrytointimainos sekä TV-spotti. Monet pyörittelevät silmiään tai vetävät herneitä nenään sloganit kuullessaan, mutta toisaalta on myös niitä jotka toteavat hymyillen HOOAH! Mun kohdalla airsoft-harrastus vei aika pitkälle ja sai kiinnostumaan historiasta ja politiikasta ihan uudella tavalla. Vaikka kuulaushommat ja "taistelusimulaatiot" hiipuivat pikkuhiljaa vuosien varrella vähemmälle, mielenkiinto ja intohimo esikuvien tutkimiseen ja varusteiden keräilyyn pitivät pintansa. Mediaa ja uutisia esimerkiksi lähi-idän konflikteista on tullut tämän seurauksena seurattua erityisellä huomiolla. Huumorimielessä jenkkiasennetta on liputettu myös arkielämässä, mistä lähipiiri on saletisti saanut osansa! Harrastus poiki vaivihkaa intohimon ja kiinnostuksen maata ja kulttuuria kohtaan.

Mistä kaikki sitten lähti? Kun ensimmäistä airsoft-tiimiä perustettiin vuonna 2006 oli selkeää, et varusteiden kauttahan hommaa alettiin fiilistellä ja toteuttaa. Ensimmäinen pakkomielle ennen minkäännäköisiä maastokuvioita olivat tummanpuhuvat SWAT-tiimit, mikä heijastui erityisesti senhetkisiin leffamieltymyksiin. Eka joukkomme olikin varusteidensa osalta henkeen ja vereen SWAT-porukka. Jossain vaiheessa painopiste ja mielenkiinto liukui kuitenkin Law Enforcement-puolelta sotilaspiireihin ja homma lähti käsistä.

Ensimmäinen sotilassetti lähti kasaukseen varusteleka-tilauksen kautta klassiselta Tricol-pohjalta. Vanhempi aavikkopuku jäi kuitenkin pitkäksi aikaa vain vaihtoehdoksi, kun sain jouluksi 2006 ACU-digitaalipuvun, joka oli siihen aikaan melkoista guccia ainakin Rovaniemen leveyksillä. Kun impressioharrastusta ja re-enactmentia tuli tutkittua nettifoorumeilla ja varustepiireissä, syntyi oma kipinä koota tarkka varustekokonaisuus.

Harrastuksessa on kyse eri lähteiden, (esimerkiksi kuvat, dokumentit, kirjoissa mainitut yksityiskohdat ja sotilaiden omat kertomukset) tulkitsemisesta ja mahdollisimman realistisen varustekokonaisuuden tai 'setin' kasaamisesta näiden pohjalta. Usein pitkää ja kukkaroa verottavaa projektia rytmittävät hankinnat ulkomailta ja yksityishenkilöiltä sekä tasapainoilu laadukkaiden kopiotavaroiden ja aitojen (nk. issue-) varusteiden välillä. Tuki ja palaute geardopiireissä ovat kaiken a ja o ja useimmiten projekti huipentuukin lopullisen kuvasarjan sekä varustelistauksen julkaisemiseen eri harrastajafoorumeilla ja kamppeiden ulkoiluttaminen airsoft-teemaskenaarioissa muiden geardojen kanssa. Porukkaa yhdistää hyvä henki, usein samankaltainen ajatus- ja arvomaailma sekä luonnollisesti kiinnostus yhteistä harrastusta kohtaan.

Oma tavoitteeni vuodesta 2007 on ollut koota impressio Yhdysvaltain maavoimien 101st Airborne-divisioonan kiväärimiehestä ja ryhmänjohtajasta. Kaikeksi onneksi sain myös paljon kavereita mukaan projektiin, jolloin meininki ja esimerkiksi kuvien vakuuttavuus kohoaa hurjasti. Setti tuli valmiiksi alkuvuodesta 2011. Alla muutama kuva tien varrelta.

Ensimmäistä kertaa pelaamassa ACU-maastopuku päällä loppuvuodesta 2006. Old school.




































Ensimmäinen ACU-värinen 'kokonaisuus' 2007 syksyltä. Nykyään tämä jo vähän hymyilyttää, mut hei, kaikkihan jostain aloittavat!




































Paremmilla jäljillä kesästä 2008. Tarkka esikuva maavoimien jalkaväestä on valittu ja projekti käynnistyy. Tästä setistä on jäljellä nykyään ainoastaan maastopuku, parit taskut ja pitkäänpalvelleet polvisuojat. Liivi lähti kerrätykseen kaverille uuden tieltä pian kuvan ottamisen jälkeen.




































Alaskan rajalla ja näpit jäässä 2009 tammikuussa. Winterfierce-photoshoot oli ensimmäinen, jonka materiaalia kehtasin julkaista geardopiireissä. Panostus kuvauksiin kannatti ja vastaanotto oli hyvä. Tämä motivoi jatkamaan vielä keskeneräistä kokonaisuutta.




































Ryhmää johtamassa aavikkotaistelussa 2009 kesällä. Intin aikanakin ehti harrastaa. Tämä päivä on painunut mieleen yhtenä kaikkien aikojen helteisimmistä. Ensimmäinen kuvasarja suomalaisen geardoluolan valmiiden kokonaisuuksien FULL SPECTRUM-alueelle. Yksi virstanpylväs saavutettu mutta kehittely jatkuu.


































Valmis kokonaisuus marraskuussa 2010, setin viimeistellyt IR-kansallistunnus ei ehtinyt kuvauksiin ja saapui 2011 puolella vieden projektin finaaliin. Näistä kuvauksista tehtiin myös lyhyt videotraileri kuvasarjan teaseriksi. Luonnollisesti joitain kopiovarusteita voisi vaihtaa aitoihin, mutta tässä vaiheessa koen setin valmiiksi, enkä muuttaisi kokonaisuudesta yhtäkään elementtiä.









































KITLIST FRENZY
US Army Sergeant
101st Airborne
Iraq, 2008


MICH 2000 -kypärä
- ACU kypärähuppu
- Cat eyes-nauha
- Rhino arm-jalka yökiikarille
- NVG mount yökiikarin jalalle
- Surefire infrapunavalo
- ESS Profile NVG suojalasit + linssinsuojus
- Vanhat ALICE-klipsit estämässä suojalaseja putoamasta toiminnassa

Interceptor body armor-taisteluliivi
- 3 M4 rynnäkkökiväärin tuplalipastaskua
- 2 käsikranaattitaskua
- IFAK-lääkintätasku irtirepäistävällä taustapaneelilla
- SAW-konekivääritasku yleistaskun rooliin, sisällä esim paracord-narua, teippiä ja makeisia
- 9029A M4/M249-tasku lisälippaille ja digikameralle
- Radiotasku jonka ulkopinnassa valotikkuja
- Savukranaattitasku
- Vara-aseen lipastasku, ylösalaisin asetettuna
- ESS-suojalasien kotelo
- Itse tehty kiväärin kantopatentti, johon M4 kiinnittyy perästään klipsillä
- Kaula-, niska-, ala-, kainalo- ja kylkisuojukset

Camelbak Thermobak-juomareppu kolmen litran vesirakolla
MBITR-radio joukkueensisäiseen kommunikointiin + H350 käsiluuri

1st line, vyövarustus
- US Rigger's belt
- Musta elektroniikkatasku
M9 Safariland 6004-pistoolikotelo
- Varmistusremmi aseen putoamisen varalta

Polvisuojat
ESS ICE NARO-aurinkosuojalasit
Khakit Nomex-lentäjänhanskat
Savukranaatti
Käsikranaatit
Tusseja, kynävalo, nippusiteitä, tilapäiskäsirautoja ja puinen risti

ACU-maastopuku infrapunakansallistunnuksella
Danner aavikkomaiharit

Beretta M9-pistooli
M4 MWS-kivääri, ACOG-kiikari, AN/PEQ-laseryksikkö, kaadettava takatähtäin, lipasparittaja, Grippod-etukahva sisäänrakennetuilla tukijaloilla, kiskopanssarit, sekä perässä korvatulpat

80% Fire team Bullet Ridesta. Jenkkien maavoimien fire teamiin kuuluu ryhmäjohtaja, kranaatinheitinmies, konekivääriampuja sekä kiväärimies. Meidän tiimissä mukana oli myös staff sergeant viidentenä jäsenenä ja grenadier toimi myös radistina. Itse kuvassa toinen oikealta. KK-mies rajautui juuri kuvan ulkopuolelle.

























Tiimin jokaisella jäsenellä oli oma roolinsa, joka vaati tietyt erikoisvarusteet. Jokaisella oli lisäksi kaikille jaettavat perusvarusteet sekä lukuisia henkilökohtaisia toucheja omiin mieltymyksiin viitaten. Yksityiskohtia mietittiin pitkään ja hartaasti porukalla jokaisen keskittyessä luomaan mahdollisimman hyvän impression omasta esikuvastaan tiimissä.





















Kokonaisuudet pyritään viimeistelemään tarkasti aseistusta myöten. Kaikki aseet ovat kuulapyssyjä, mutta niihin on usein lisätty oikeiden tuliaseiden osia, kuten valaisimia tai optiikkaa. Samoin varustuksessa on kopio-osia aitojen ohella, mutta jos tavarat on valittu ja valmisteltu hyvin, ei kukaan huomaa eroa. Joskus kopiovarusteita tulee mukaan kustannussyistä, joskus taas pakon sanelemana. Jotkut tarvikkeet, kuten radiot ovat tuhottoman kalliita ja joitain varusteita ei myydä siviileille ollenkaan.




































Joukkueenjohtaja, ryhmänjohtaja sekä kartta taktiikkapalaverissa. Kuvaukset ovat koko päivän projekti, eikä tähän lukeudu jälkityötä. Meidän kuvauksissa voi nykyään olla toista tuhatta kuvaa, joista valitaan parhaat muokattavaksi ja lopulliseen kuvasarjaan. Mulla on ollut etuoikeus 'työskennellä' tosi pyyteettömien ja ahkerien kuvaajien sekä kuvankäsittelijöiden kanssa. 

























Tulitukimies (edessä) sekä ryhmänjohtaja (meikä) vastaamassa tuleen kaupunkitaistelun tiimellyksessä. Kuvauspaikka on impressiokuvissa lähes yhtä tärkeä kuin tiimikaverit tai varustus. Itse olen pyrkinyt suhteilla ja aktiivisella location scoutingilla kartoittamaan potentiaalisia kuvauspaikkoja. Kuljeskellessa tulee jatkuvasti kiinnitettyä huomiota siihen, "miten hienon otoksen tuossakin paikassa voisi ottaa."

























Tilannekuva osuman saaneesta, ensilääkintä alkamaisillaan. Meidän photoshooteissa on usein ennakkoon mietitty runko tai kuvakäsikirjoitus, joka rakentuu tavoiteltavien teemojen ja kuvauspaikan sanelemien ehtojen perusteella. Kuvat ovat usein dramatisoituja ja niissä pyritään esittelemään varustuksen eri elementtejä, kuten tässä selästä irti repäistyä ensiaputaskua. Pieni eläytyminen kameran edessä on aina hyödyksi lopputuloksen kannalta.
























Kun projekti on valmis, tulee settiä käytettyä airsoftin lisäksi moniin muihin tarkoituksiin.Omat tavarani ovat olleet käytössä esimerkiksi liveroolipelitapahtumissa niin aseproppeina kuin osana hahmojen kostyymeita. Helsingin päässä varustekokonaisuudet ovat näyttäytyneet myös osana elokuvaprojektia. Mikäli jollakulla on tarvetta realistisen näköiselle sotilasyksikölle leffahankkeen tai polttarien parissa, you know what to do, hooah? ;)





































Pitkästä aikaa geardojuttuja figuasian sekaan, toivottavasti kesä tarjoaa taas uusia mahdollisuuksia aktivoitua. Tämänhetkinen, suurempi projekti onkin taas sitten ihan muuta...

April 20, 2011

A Fair Demolition.. BOOM!

Kuten tuli luvattua, kuvat ja jälkitunnelmat Model Expon presentaatiostamme, jossa aiemmin rakennettu laavapöytä saatiin käyttöön ja julki yleisölle. Mukana olivat myös Stadin ja Tapiolan myymälöidemme maalaamat Vampire Counts ja Chaos Dwarf-armeijat, jotka valmistuivat kumpainenkin ajoissa mittelemään synkkien kenttien hallinnasta.

Messuvieraita oli älyttömästi ja kaikki halukkaat pääsivät astumaan kenraalin saappaisiin, komentamaan paria yksikköä kentällä ja kokeilemaan harrastusta opastuksen johdolla. Pyöritimme hommaa perjantain ja lauantain Special Forces-voimin Ericin ja introkeisari Hesen kanssa. Kahdessa päivässä saldoksemme tuli noin 250 esittelypeliä ja -maalausta. Yhteistyökumppanimme Fantasiapelit huolehti 40k ja Flames of War-puolesta ja 'liittolaisetkin' saivat esitellä äänensä käheäksi. Sunnuntaina lisäjoukot vielä pistivät setin purkkiin ja "Model Expo oli räjäytetty!" Boom!

Pääsimme puhumaan paljon pöydästä ja figuista messuvieraiden ja asiakkaiden kanssa, esittelemään valmistusprosessia ja materiaaleja sekä saimme paljon kehuja pöydästä. Oli upeaa kuulla, että osa oli nähnyt maastosetin blogissa ja tullut katsomaan sitä livenä. Kiitos kaikille kävijöille!

Special Forces, baby! Kiitokset myös Fantasiapelien väelle sujuvasta yhteistyöstä, Jyrille ja Telmolle roudauksesta ja järjestelyistä, Porvoon Karille myymäläpuolen hoitamisesta, sekä kaikille messuvieraille!




































Intropeli täydessä käynnissä. Miniatyyrisotaa pääsivät kokeilemaan kaikki nuorimmatkin halukkaat. Esittelytaistelussa meininki on hurja ja peli kääntyy usein dramaattisesti ensikertalaisen eduksi. Kahdeksastakymmenestä matsista voitin ehkä yhden... Takaisin nyyppärinkiin miettimään miten sitä peliä pelattiinkaan.




































Yleiskuvaa kuumille taistelukentille. Vasemmalla epäkuolleiden nurkkaus ja hautaholvit, oikealla kääpiöiden varustukset ja tulivuorilinnoitus.



























Vankkumattomat puolustajat. Kaaoskääpiöiden kokoonpanoon kuuluivat Kenraali Manticoren selässä, kiero Velhoinsinööri, Hellcannon, katapultti, rykmentit Crossbow- ja Blunderbuss-miehiä, kolme isoa rykmenttiä hampaisiin asti aseistautuneita veteraanikääpiöitä ja kaksi iskujoukkoa Bull Centaureja. Manticin figut näyttivät tosi hyvältä.



























Epäkuolleiden loppumattomat rivistöt. Parisataa luurankoa, sata ghoulia, nälkäisiä susilaumoja, viheliäisiä Corpse carteja, vampyyreitä ratsain ja jalan sekä hirvittävä noitakuningas zombie-lohikäärmeen selässä. Hengenmukaisesti lurkkeja myös syntyi koko ajan lisää sitä mukaa kun kääpiötykistö ampui entiset sirpaleiksi.



























Perjantain ajan noitakuningas pysytteli taka-alalla ammentamassa taikavoimiaan, mutta lauantaina kenraali liittyi taisteluun.



























Epäkuolleet massat lähestyvät uhkaavasti vuorilinnoituksen puolustuksia. Etualalla taikakehä, susilauma ja ruumiskärryt.



























Lisää Ghouleja liittyy taisteluun. Koska figuja oli niin paljon, ettei taisteluihin millään mahtunut kaikkea, saatoimme tehdä kentälle sinne tänne tämänkaltaisia dioraamamaisia tapahtumia. Asiakkaat asettuivat puolustajien rooliin, jolloin me pääsimme ohjastamaan pahiksia. And they just keep coming!



























Portti maanalaisiin katakombeihin ja mustan taikuuden alkulähteille. Kelmeät liekit johdattavat tahdottomat palvelijat luolaston pimeydestä kohti taistelua.



























Vastapuolen oma portti ja puolustajat. None shall pass!



























Kääpiökuninkaan eliittijoukot eturintamassa. Mantic-figut vangitsevat kaaoskääpiöfiiliksen hyvin, osassa seteistä hattuja myöten. Edullisesta hinnasta huolimatta Abyssal Dwarf-seteissä on myös metalliosia mikä oli yllätys ainakin mulle.



























Noitakuningas liittyy ratsuineen taisteluun. Etäisyys varsijousiin on kuitenkin hyvä pitää ja komentaa takalinjoista josta kokonaistilanteen näkee paremmin...



























Vampyyri tarkastaa kalisevat rivistöt. Johtajahahmojen vaikuttava maalaus on Stadin liikkeen Ollin käsialaa.



























Armeijat, kenttä ja stoori valmiina. Ympyrä sulkeutuu ja projekti finaalissa!

April 18, 2011

NINJAS RULE THE JUNGLE

Vanhat imageshackiin lataillut kuvat on valitettavasti räjähtäneet rikki näistä vanhemmista artikkeleista. Katsotaan, jos kuvat löytyisi vielä jostain kovalevyjen kätköistä ja saataisiin ne fiksattua...

Frendini Hesen otettua jonkin aikaa sitten vastaan Keravan Pelikaupan myymäläpäällikön pestin kävi ilmi, että kauppa tarvitsisi rajusti kohennusta erityisesti sen hobby-puoleen ja figupelitarjontaan. Uusi asema kaaoksen keskellä ei ole iisi duuni ja halusin ehdottomasti jeesata miestä mäessä. Keskiviikon vapaapäivänäni pakkasimme Ericin kanssa kamat kasaan ja matkustimme Keravalle duunailemaan maastoja liikkeen pelipöydille. Ajatuksena ja lähtökohtana oli työskennellä tehokkaasti koko kaupan aukioloaika ja saada kokonainen maastosetti valmiiksi kertaeffortilla.  MyGameStore Special Forces saapui siis pizzapalkalla pystyttämään pienen viidakon!

Tiesimme etukäteen, että perillä odottaisi vain muutamia perusmateriaaleja, joten pakkasimme kaiken hiekasta lähtien messiin. Edelliskerroista viisastuneena otin nyt reppuun kaksi kuumalankaleikkuria, mikä käytännössä puolittaa esityöstövaiheen keston kun rakennetaan kukkuloita tai lohkareita. Lisäksi kuumaliimaa, finnfoamia, vähän GW:n jungle planteja sekä vaihtelun vuoksi ja testaukseen Gale Force Ninen beissausflockeja vähän epätavallisemmissa sävyissä.  Kun reppu ja pari pussia oli Stadin myymälästämme täytetty tavaralla jota voisi paikan päällä tarvita, päästiin matkaan.

Tavoitteena oli tehdä pöydällinen hyvännäköistä perusmaastoa noin kuudessa tunnissa maalaus ja kuivumisajat mukaanlaskien. Tästä syystä esim. water effect ja muut hifistelyt jäivät tälläkin kertaa väliin ja käytimme valmismateriaaleja niin paljon kuin nollabudjetilla ja aikarajan huomioonottaen oli mahdollista. Itse jäin kaipaamaan vähän korkeampia puita, mutta palmujen rakentamiseen olisi mennyt liikaa aikaa. Hesen on kuitenkin mahdollista lisäillä elementtejä pikkuhiljaa ja ajan kanssa nyt kun viidakon siemen on istutettu!


Chop chop. Tämäntyylisten lohkareiden muotoilu onnistuu pian vaikka silmät kiinni.


Viidakkotemppelin ensiaste. Finnfoamin pintaan kaiverrettiin kuulakärkikynällä kivenlohkareiden ääriviivat, jolloin syntyy vaikutelma että pyramidi todella olisi rakennettu palikoista.
























Kuumalankaleikkuri on kuin vanha ystävä maastonteossa. Foamin muotoilu onnistuu kätevästi ja langan leikkaamiin sivuihin muodostuu kevyen sulamisen seurauksena kova pinta joka kestää aika hyvin iskuja.

























Kuumaliimasin foamikukkuloihin "pihoiksi" levyt joita käytimme joskus Helsingissä metsien pohjina. Puut ja raunioseinämät ovat irtopalaylijäämää Keravan ja Stadin Pelikauppojen pöydiltä. Beissauksen jälkeen rauniokukkula sudittiin suurpiirteisesti tummilla foundation-maaleilla spraymaalauksen varalta. Sitten vaan Chaos Black niskaan.

























Maalaus hoitui nopeasti drybrushaamalla. Kallion pohjavärinä on Adeptus battlegrey ja korostuksina Codex Grey, Astronomican Grey sekä Dheneb Stone. Hiekassa taas Calthan Brown ja Dheneb Stone. Sinne tänne lisäiltiin lopuksi static grassia, muovikasveja ja Galeforcen oranssia flockia tuomaan väriä.




































Mun keskittyessä kukkien istutteluun ja kuivaharjailuun Eric maalasi puiden rungot. Muistaakseni termi oli "Taktiset highlightit" perusvärin ja washin päälle. Roger that!



Raunioiden ensimmäinen tutkimusmatkailija oli yksi Hesen örkkiarmeijan lukuisista Warbosseista.


Temppeliin valittiin kellertävä sävy, jonka Eric maalasin harmaan pohjavärin päälle. Lisäsin lopuksi muutamat kasvit kivien rakoihin ja seinämiin.




































Kesken työskentelyn saimme idean tehdä riippusilta pöydälle. Koko pala toimii aika hauskana centerpiecena pöydällä ja on hyvä valtauskohde jossain objective-tehtävässä. Lankut on leikattu pahvista, joihin maalasin ruskeasävyisen puutekstuurin.




































Koska idea sillasta saatiin vasta paikan päällä, ei meillä ollut valmiita materiaaleja tai suunnitelmia valmiina. Leikkasin sopivat palat WARHAMMER-mainoskyltistä jota kaupassa sattui olemaan ylimääräisenä ja kuumaliimasin puoliskot yhteen 48 tuumaa pitkäksi joeksi. Maalaus on nopea wet on wet tekniikka parilla Foundation-sarjan sinisen sävyllä. Ehkä Hese laittaa myöhemmin joen päälle Water effectin.

























Rauniokukkulat toimivat hyvin vähän kookkaampina 40k-maastoina tai Fantasy battlessa kentänjakajana/tykkikukkulana. Kuvat ovat vähän tummasävyisiä, mutta skaala ja yksityiskohdat käyvät hyvin ilmi.


Maastonkappaleita oli hauska väsätä ylijäämämatskuja yhdistelemällä. Jossain vaiheessa kun on aikaa panostaa johonkin henkilökohtaiseen pöytään, teen satavarmasti yhden setin isompaa viidakkomaastoa palmumetsiköineen Codex: Catachans-tyyliin!

Pöytä pelivalmiina aikamääreeseen mennessä. Kiitokset Edulle ja Keravan porukalle hauskasta päivästä!


April 11, 2011

Next fix

Tenttikausi venyy edelleen uudelle viikolle ja duunia riittää. Alkuvuoden pehmeä lasku iisiin periodiin tuuditti ehkä vähän liiaksikin rentoon viikkorytmiin ja nyt saakin sitten raapia päätään et mistä nämä kaikki rästiprojektit tulee ja kuinka ne saa purettua aikamääreeseen mennessä. Kuten tänään todettiin ennen tenttiä; toivottavasti Deadlineista ei tule Dead endeja!

Mut asiaan, omia projekteja. Tänä viikonloppuna pidetään Model Expo, johon tulee mentyä varmasti joko töihin tai ihan vain kiertelemään. Muuten viikko- ja viikonloppusuunnitelmat ovat vielä auki ja voi olla et Helsinkiin päin tulee vieraita kestittäväksi. Ajankäyttömme Expon näytöspelipöydän ja figujen kanssa ei olisi varmaan voinut olla parempi, aikatauluissa on pysytty hyvin ja olemme saaneet tehtyä jopa vähän ylimääräistä sotaväkeä Undead-armeijaan. Kiitos jalkaväen ja sankarien maalauksesta kuuluu enimmäkseen Ollille ja parille harjoittelijalle. Koetan ottaa kuvat joukoista viimeistään viikonloppuna ja heitän myöhemmin tänne niiden tarkasteltaviksi, jotka eivät pääse messuille. Setti on hyvin kasassa. Mut nyt pitkästä aikaa vähän tarinointia...

RAGDAD BY NIGHT

Mulla ja hyvällä frendilläni Hesellä (Keravan liikkeemme myymäläpäälliköllä) on jo about vuoden ajan ollut mieletön 40k-kampanja meneillään. Kukin taistelu on jatkumoa eeppisessä tarinassa, jota höystetään silloin tällöin erityisillä teemamatseilla. Liberators-Marineiden johtamien liittoutuneiden pyrkimykset kaataa sota-amiraali Grimklaw Ragdadin örkkikaupungin valtaistuimelta ovat tuoneet totaalisen sodan lukuisille sektoreille ja muuttaneet niin aavikot kuin asutusalueetkin sissi- ja kaupunkisodan helvetillisiksi syövereiksi. Useat salamurhayritykset Grimklawin luutnanttien eliminoimiseksi ovat olleet pääosin onnistuneita, mutta örkkien vastatoimet ja erityisesti erikoisjoukkojen häikäilemättömät iskut ovat olleet vakava ongelma vähälukuisille mekanisoiduille joukoille sekä liittolaiskaartin huoltorykmenteille.

Liittoutuneiden valtava panssaroitu keihäänkärki pyrki lävistämään örkkiklaanien johtoportaan sydämen Tyhjän meren taistelussa, mutta vihernahkojen palkkasoturien toimien vuoksi kaoottiseksi eskaloitunut tilanne pakotti sekä amiraali Grimklawin että Liberatorien johtajan, The Captainin vetäytymään henkitoreissaan taistelukentältä. Coalition Force Lionheart onnistui pyrkimyksissään evakuoida siviiliväestön ja ottaa haltuunsa sataman öljyvarannot sekä ohjusresurssit, mutta örkit jatkoivat taistelusta tilanteen herrana riistäen useita panttivankeja kaartin veteraaniryhmien riveistä.

Taistelun jälkihetkillä Coalition Force Lionheart järjestyi uudelleen lähettäen useita soluttautujia ja ilmavalvontaa suorittavia yksiköitä vetäytyvien vihernahkajoukkojen perään. Tunnustelijat raportoivat mahdollisista kulkuväylistä örkkien pääkaupunkiin ja erikoisjoukot, terävimpänä kärkenään Liberatorien "Insane Aces" suorittivat väkivaltaista tiedustelua täsmällisempien heikkouksien paljastamiseksi. Master Sergeant Rhodimus johti samalla Task Force Iron Giantin hidastamaan vihernahkojen toimia Hagalundin sektorilla.

Coalition Force Lionheartin rintama Tyhjän Meren taistelussa. Täysi armeijalista blogientryn kommenteissa.
 
Örkkijoukkojen lukuisat sotapäälliköt ja amiraali Grimklaw saapuivat taisteluun useilla Battlewagoneilla.


Mekanisoitu jalkaväki tunnustelee Ragdadin esikaupunkien puolustuksia. Tiedustelujoukkueen kulku katkaistaan valtatiellä ja hyökkäys tyrehtyy.



Ragdadin puolustuksen etujoukkoina toimivat lukemattomat örkkitalsijat, joiden eksoottiset asejärjestelmät sekä keraamiset panssarilevyt ovat osoittautuneet todelliseksi haasteeksi Liberatorien maavoimille.





Task Force Iron Giantin erikoisjoukot Hagalundin öljynporauslautalla sekaantumassa Grimklawin suunnitelmiin


Liberatorien raskaita erikoisjoukkoja. Kuvassa Detachment 88 - "Army of Two" aluepartioi katuja operaatiokeskuksen lähettyvillä örkkien kommandoyksiköiden varalta.

Panttivankien pelastustoimet on nyt käynnistetty ja The Captain on nimittänyt uuden operaatiopäällikön Ragdadin alueelle. Komentaja Rhodimus sekä Liberatoreiden 1st Reconnaissance ovat juuri varmentaneet, että Amiraali Grimklaw on havaittu johtamassa örkkijoukkoja Hagalundin louhoskaupungissa. Yllätyshyökkäys ja "Isku Ragdadiin" panttivankien vapauttamiseksi on valmis alkamaan tyrannin ja pääjoukkojen poissaollessa.

Kuten ehdin jo hehkutella, edellinen maastoprojekti rullasi kaikessa kiivaudessaan uuden alun kasaan. Aloimme tutulla kokoonpanolla kasata Ragdadin örkkikaupunkia juuri tämäntyylisiin skenaariopeleihin. Maastoa tehdään sen verran ja sillä mentaliteetilla, että ainakin osa sopii myös Fantasy Battle-käyttöön ja miksei muihinkin saman skaalan peleihin. Ajatuksena on entinen ihmisasukkien hiekkakaupunki meren rannassa, jonka örkkiklaanit ovat ottaneet haltuunsa vuosikymmeniä sitten. Pelattava skenaario erikoissääntöineen ja armeijakokoonpanoineen tulee siis olemaan niin teemaltaan kuin maastoltaankin vahvasti Black Hawk Down-elokuvan henkinen... "I live for this shit!"

Squad kasassa. Mega-Hese, Hymy-Olli ja Puukko-Edu (Nälkäinen Sensei)



























Blogaaja ja harrastus, sekä molemmille luontainen ympäristö




























Lämmittelyksi väsäsin örkkimäisiä somistus- ja säilytysratkaisuja Ragdadin kaduille



























Talojen perusmatskuksi valitsin askartelupahvilaatikot, joita saa halvalla ja useissa eri kokoluokissa




























Pari örkkiasumusten prototyyppiä. Laatikoiden kannet kääntyvät kätevästi katoiksi ja parvekkeiksi, joista örkit voivat tarpeen tullen tulittaa raketteja kaduille tai kaupungin ilmatilaan.




























Pidämme talonpalaset modulaarisina eli irrallaan, jolloin "palikoista" voi kasata milloin minkäkin näköisiä rakennuksia tai sitten levittää suuremmalle alueelle esimerkiksi turnauksissa.



























Ragdadin katukuva alkaa hahmottua... Stay tuned!



























Jatkoa seuraa. Rock on!